Pakko sanoa noin referenssinä, että ensimmäinen kompurani oli bilteman 1.1kw kun olin 13v. Kaveriksi se kyrpämirkeli mopon pyttyjen kaiveluun. Ja tänä päivänä samainen vehje edelleen varakoneena mailla verstaan nurkassa. Aivan käsittämättömät käyttötunnit tällä, ja niin vaan heiluu kohta 27 vuotta myöhemmin!
Maille tein 10 vuotta aikaa Bitzerin 2-mukisesta kylmäkompurasta ihan toimivan laitteen. Siinä mukit oli 90mm luokkaa ja 4kw kone. Tuo kombo toiminut hyvin ja pyörii noin 600. Siinä noin 80L Scania Vabiksen jarrusäiliö pyttynä. Kaapissa kun puhaltanut, ei laske paine alle 6 vaikka pyssy pohjassa koko ajan. Näin jälkiperästä sanottakoon, että tuota lohkoa voisi jokusen sata enemmänkin pyöräyttää. Mailla oli myös ihan oikea kompuralohko, seissyt ainakin 15 vuotta.
Mitä ikään tulee, muistan tämän kompuran aivan muksusta. Ollut viimeisen ainakin 25 vuotta tyhjäkäynnillä, äijä lähinnä traktorin ja kärryjen pyöriä täytteli. Mitään oikeita työkaluja ei perässä mailla juuri käytelty. Lohko ja kone, jossa oli sama grönblom kyltti lienee siis oikea pari, mutta oli laitettu jälkiperästä hitsattuun runkoon.
Täytyypä kuva mailla koneesta napata, sodan aikaisesta koneesta malliltaan puhutaan. Valurunko täysin päistä auki, ei ripoja, ei jäähdytystä, eikä mitään kylttiä tehosta tai sähköstä, vain tuo grönblom. Liitänpä tähän jossain kohtaa, jopa Strömpän 4kw 60kg näyttää hitechiltä :)
Tässä ei ollut siis edes säiliötä, luultavasti alkuperäinen lauhdutin oli välissä ja sen perässä letku. Naputti siis vain varoventtilistä yli. Sen verran historiaa tiedän, että palvellut Lielahdessa Metsä-Serlan evp. massatehtaalla. Säiliö ja muut pisteosat pudonneet matkalle näemmä. Kuvassa iso Bonus aski mittasuhteena.
Nappasinpa 100l galvanoimis Oy:n pytynkin matkaan, jota ajattelin tälle astiaksi. Nämä vesipytyt säiliöinä on vähän hurjia, joten koeponnasin sen. Vettä täyteen ja 10+ kiloa ilmaa, mihin biltsikalla rajoja veivaamalla pääsin. Riittää itselleni, uskallan olla tallissa. Muutenkaan en ajatellut wanhusta rääkätä, 8 kiloa riittäköön. Jos enemmän painetta haluaa, kannattaa katsella kertova lohko. Kaikki päälle 8 on suoralle mäntäkoneelle turhaa rääkkiä.
Tästä koeponnistuksesta paljon ihmettelyä foorumeilla. Vedellä testaaminen on melko turvallinen tapa. Jos pytty pettää, on pieni ilmamäärä verrattuna veden paisumiseen mitätön. Natsa tai hitsi vain pettää, ja vettä alkaa tulla pihalle. Käytännössä kuuluu vain pieni "puf"
Sitten kun ottaa tuommoiseen edes 100L säiliöön ilmaa päälle 10 kiloa , on purkautuminen hieman toista. Tarkoittaa että hetkessä talliin purkautuu useampi kuutio ilmaa. Lähtee mukavasti pölyt hyllyiltä, ja ääni verrattuna veteen on "PUUUUUUUUUUUF". Kuulostaa äkkisältään hauskalta, mutta lähietäisyydellä pistää jo tavaraa lentoon. Jos itse siinä korva höröllä on vieressä, voi olla tärykalvo entinen.
Kun suhteellisen hurjat naatat peseskelin liukkarilla päältä, sai kylttikin valitettavasti hieman osansa. Kuitenkin valmistaja Oy Löfström Ab Lauttasaari, malli LE nolla tai Oo, eli kotimaista valua! Toisen kyljen kyltissä "KONE-Oy E.Grönblom Maskin Ab". Löfström muuttui Konelaksi 1948, eli tämä tehty luultavasti ennen sitä, vaatimattomasti noin 70-vuotias lohko.
Ensin laskin tottakai öljyt pois. Ilokseni öljy oli oikein vetreää ja ruskeaa, mitään kulumametalleita ei havaittavissa. Molemmissa kyljissä on luukku, josta alakertaan pääsi käsiksi. Lohko on maalattu jopa sisältä ja oikein priima sen puolesta, eli vesi ei ole seissyt. Kiertokanget ovat messinkiä - runkoihin valetulla valkometallilla. Epäilen että nämä on jo jälkiperästä valettu uudelleen. Valkometalli on niin isossa ylikoossa, että väliin oli laitettu 80 kymppiä mellapellejä paksuudessa kymppä.
Tarkoittaa, että kulumisen myötä voidaan melloja pudotella pois ja välys pysyy. Kun kanget aukaisee ja taas vetää kiinni, välys tuppaa aina muuttumaan. Eli piti hakea järkevä välys uudelleen. Päädyin noin perstuntumalta nappaamaan kolme kymppää per kanki pois, jäätiin kymppä plus välykselle.
Keskellä kampuraa näkyy nuo mielenkiintoiset pellit. Ne esittävät öljypumppua. Niistä on poraus kangille, ja kangissa jälleen suutinporaus männäntapille/renkaille. Keskipako periaatteella toimiva homma. Roiskevoitelu lääppärit toki alapäässä kuten nykypäivän lohkoissa, mutta lisänä tämä herkku. Toimivuutta en epäile, niin hyvässä kunnossa oli sekä männät, tappi että renkaat.
Hain kolmenvartin takaiskun prokkista varten kompressorikeskukselta Nekalasta. Siellä isäntä sanoikin, että kiina/italiaano lohkoille minimi nopeus on 700 juurikin voitelun takia -> eli vain se heittotappi. Niissä ei mitään tämän tyyppistä, pelkkä roiske. Sovittiin että 800-1000 on hyvä tälle lohkolle, sopii hommatulle 1500 4Kw koneellekin hyvin.
Ajattelin ennen avausta... Haenpa Tammerdieselistä renkaat jos tarvitaan. No onneksi ei tarvittu, nimittäin tämmöisiä mörköjä en edes tiedä mistä kysyisi. 80mm mäntä 5 millisillä renkailla on kyllä outo. Myös isku on 80, eli kahdella mukilla tekee 0.8L tilavuutta lohkolle.
Kampuran kaulat oli oikein hyvät, kuvassa ilman petilaakereita. 2-rivinen kuula SKF 2206 oli laakerina. Niissä oli niin ruma piirroitus kehällä, että tilasin INAn tekeleet saksasta. Vuorenmaa huusi huntin FAGeista, joten made in Japan käy kummasti alle 40 itselle. Siivapäässä oli kannessa kaksi huoparengasta, joten siihen sorvasin reiän 42x30 stefaa varten.
Venttiilien rungot ovat myös messinkiä. Kolme näistä oli aivan hyviä, kun sen karmean naatan pesi pois. Ohuita rosteri lautasia painaa jousi, ja pohjalla on jousiteräs pidätinrengas. Sen pitäisi keskittää jousi ja lautanen. Toisessa imuvenassa oli lähtenyt pompottamaan, ja syönyt messinkirunkoon parin millin urat. Kuvaa en napannut, mutta sorvissa laskin tavaraa pois ja sopivasta mustasta putkesta korjausholkki sisälle. Lautanenkin oli saanut kipeää, mutta vesihiomapaperilla siitäkin tuli siedettävä. Tuon voin joskus vielä tehdä paremmin, nyt oli homman nimi saada lohko pyörimään ja tsekata mihin siitä on.
Testikäyttö meni niin hyvin, että tässä kuva jo säiliöllä. Sen yli 400 halkaisijaisen "jäähdyttävän siivan" hylkäsin jo kättelyssä. Painoi yli 20kg eli turhaa kuormaa 30x62 laakerille, eikä myöskään jäähdytä mitään. Kierroksiksi kuvassa näkyvillä 800, eli teen kotelon/ohjaimet ja kunnon laitetuulettimen kylkeen. Nykypäivän alulohkoiset pyöriikin jo 1300 luokkaa, puolia siivassa tusina. Orkkis kuudella ei hirveitä viilennetä, kun vielä täysi valurautalohko yhtä könttiä.
Tuo 180 SPB oli mailta, joten sille hain 100 kaveriksi remmeineen Tehonsiirrosta. 4kW käytössä tällä profiililla hihnat ovat ikuiset, rauhallisemmatkin riittäisi. Konetta sitten taas ei äkkisältään tutuilla tai netissä tarjolla ollut. Semmoinen srömpän versio 60kg oli mailla, joten jääköön sinne. Otin sitten kaverilta uuden KLEEn 160€. Oli uudeksi niin halpa, ettei wanhoja teollisuudesta nussittuja kannattanut haalia.
Pyörimis-suunta... No sitä lienee useampi miettinyt. Lohkossa tai siivassa ei ollut mitään merkattuna. Se puhaltava siiva yleensä kertoo suunnan. Itsekin oletin että myötäpäivään on oletus, mutta VÄÄRIN. Käytännössä kaikki tämän päivän kaupalliset pyörii vastapäivään. Ja vastapäivä siiva oli tässäkin, eli kun katsot edestä lavat laskee oikealle kädelle kohti lohkoa. Pyrkii siis puhaltamaan ilmaa lohkoon päin.
En juuri ole kompuroita tässä koossa purkanut, joten yhdestä asiasta todella hämmästyin. Mäntä ja kanki ovat laakereille ja tapille keskeiset. Eli käytännössä ainakaan tässä lohkossa ei ole väliä, miten päin pyörii. Venttiilit toimivat kyllä, oli suunta kumpi vain. Normaalisti esim. auton moottorissa mäntien tapeissa on melkein silmin huomattava epäkeskeisyys kulkusuuntaa auttamaan. No nyt ei haittaa, eli lähinnä se jäähdytys kertoo suunnan.
Koelaulun aika pyttyyn koitti. Tyhjästä 6 kiloon sanoi kello 75 sekuntia. Tuolla yleisimmin ilmoitetulla vastapainetuotolla tästä irtosi siis 450L. Ihan ok wanhalla rouskulle, ja lohko vaikuttaa siltä että menee kyllä sen tuhannenkin. Silloin mentäisiin päälle 500 komeasti, mutta nyt tyydytään tähän.
Sekuntikellolla tuoton tarkistaa helposti. Ajoin myös biltsikalla testiajon tarkistaakseni asian, tyhjästä 6 baariin 50 sekkaa. Jaetaan ilmoitettu vastapainetuotto tällä eli: 150L@6bar / 50 sek = 3L/sek
Kun säiliötilavuus jaetaan tuolla, saadaan tuotto per baari. Tämä kertaa kuusi on se yleisimmin ilmoitettu vastapainetuotto: 25L (pytty) / 3L = 8.33L/bar -> 8.33L x 6bar = 50 sekuntia. Tarkoittaa että biltsikka on oikein terve peli, ja ilmoitettu 150L pitää paikkansa.
Kaava vielä pelkällä kellolla ja pyttykoolla: litratuotto sekunnissa 100L/75s = 1.33sek/L ja
pytyn koko / litratuotolla * 6bar vastapaine -> (100L / 1.33sek/L) * 6bar = 450L . Vertailukohtana pikkubiltsikkaan tämä tuottaa kolmasosan litraa/sekunti, mutta lopullinen tuotto silti kolminkertainen.
Painekatkaisimen hain biltsikasta vaihteeksi. Halvin lähidiilereistä ja löytyy nykyään kolmea mallia amppeerien mukaan. Otin 6.3-10 version (menee motin 8A keskelle), on NE-MAn tekemä malli SB20. Melko yleinen kaikissa kaupallisissa koneissakin. Tässä siis moottorisuoja mukana. Halvan ebay version jo meinasin tilata, mutta niissä parin kympin versioissa ei amppeerisäätöä/suojaa ole.
Moni turhaan kiroaa kompuraansa laiskaksi, pääsyyllinen on yleensä kannen läpät tai venttiilit. Eihän kukaan juuri puhdista tai vaihda näiden ilmansuodatinta. Tätä myöten keräävät uskomattomasti paskaa. Läpät karstoittuu palaneesta öljystä ja imuilman paskasta. Jossain kohtaa pitäisi ottaa hattu pois ja putsata ne. Putsaus reissulla kansipahvi tuppaa hajoamaan, eli siihen kannattaa varautua. Läppien pidolla on aivan huikea merkitys tuottoon. Harvoin renkaat menee kompuroiden käyttötunneilla, eli niistä läpistä se tuoton uupuminen lähtee.
Lohkon ja pytyn välinen takaisku kerää myös sitä naattaa. Jos kone lähtee huonosti käymään tai jää paineisena jumiin, on vika usein siellä. Eli paineensäädin ei saa kevennystä tehtyä, jää paine männän päälle. Jos hyvin toiminut kone tekee jumit, on paskaa jäänyt sinne.
Siinä Herra kompura sitten miltei valmiina. Vierellä tuo 1,5kW biltsikka mittasuhteena. Kun moottori oli sininen, maalasin loputkin sillä. Pisaralevyä kun oli, tein siitä remmisuojan ja puhallinkotelon. Tuo puhallin on 100mm kanavapuhallin, eli tuttu paskahuusin katosta. Kertoi 120 mottia tuntiin määräksi. Ei mikään myrsky, mutta auttava puhallus. Laitetaan oikea laitetuuletin kun kohdalle osuu.
Laitoin sitten kuitenkin pyörät alle. Piti ensin jättää kumimaton päälle, sillä tuo teatraalisen iso kehikko. No eihän tätä edes rakentelu vaiheessa mitenkään olisi siirrellyt, painoa tuli noin 130kg. Paineputki näyttää hieman pölvästiltä. Tarkoitus on laittaa öljynerotin väliin, mutta se on vielä vaiheessa. Kaunistellaan silloin putki loppuun. Tuo valkoinen pötkö on ilmansuodatin, jonka puhallinkotelon vuoksi toin käyräheitoilla kylkeen. On 10 mikroninen hytikkasuodatin, jota myös huohottimena isoissa tankeissa käytetään. Muutama sponssitarra kyljessä...
PÄIVITYS: Sain aikaiseksi erottimen ja manometrin...
Verrattuna siihen alkuperäiseen erottimeen periaate on sama. Ylhäältä on noin 5 senttiä laskuputkea, alhaalla nousuputkea. Ilma poukkoilee sen verran, että suurin öljy jää pohjalle. Kyljessä näkyy natsa tyhjennysventtiilille. Muodolla ei tämän tapaisessa juuri ole merkitystä.
Pyöreä yleensä, mutta niissä väliseinä sekoittaa virtaukset yhtä kaikki. Juttuhan onkin, että ilma hieman poukkoilee, öljy jää seinämiin. Paine jakautuu tasaisesti, eikä se virtaus ole tosiasiallinen ongelma. OK seinämällä oleva RHS on nyt Herra Erotin. Leikkasin päät malliksi vinoon tuonne sisälle, ihan pinta-ala mielessä.
Manometrin kyljessä JDN tarra. Tarkoittaa JD Neuhausia, joka tekee paineilmataljoja. En edes muista mistä tämä tullut, mutta melko järeän ilmataljan kaverina ollut, lähdöt kolmevarttiset. Manometrin vieressä olevan vedenerottimen kokoinen öljystin oli toisella puolen kiinni. Sen jätin pois sillä yhtään enempää öljyä kaivata, wanhus sylkee tarpeeksi. Päädyssä on optioksi jätetty 3-vartin venttiili. Siitä kenties pienen ilmaverkoston ja pisteitä voisi tehdä "koneistus" seinän puolelle.
Loppusijoitus IKHoon kaapille ja herra kompuralle saanee olla näin. Kaappi on ropattu seinään hyvälle korolle, ja tähän talliin iso kompura vie matalalla lappeella vähiten tilaa. Alunperin mietin, josko olisi itse lohkon koneineen tehnyt matalaan kehikkoon tuohon kaapin alle. Säiliön olisi voinut nakata seinän taakse kylmälle puolelle putkivedoilla. Siitä kuitenkin talviaikaan olisi alkanut sellainen kondenssi helvetti, että ilmapistooli olisi kuin painepesuri. Eiköhän tämä perusmalli pyörillä ole edelleen se kehityksen huippu. Nyt sitä voi jopa siirtää, jos tilanne vaatii.
******************************
Joulukuu 2018... Kompura on nyt jo yli 4 vuotta pyörinyt ilman ongelmia. Paremman tuulettimen tinkasin paikalliselta diileriltä tig kaupan yhteydessä. Hitsikoneissa isoja tehokkaita 230V puhaltimia, jo olihan niitä nurkkaan jäänyt. Muistaakseni yli 300 mottia puhaltava, jonka kytkin koneen yhteen vaiheeseen -> Pyörii siis kun kone pyörii. Jotain viivekytkintä mietin, että jäisi hurisemaan... No vielä ei ole niin piiiitkää käyttöä ollut, että tarvetta.
Maaliskuu 2019... Perkele että menin retostelemaan, heti ilmaantui korjattavaa. Alkoi kuulua tasainen kilinä ja nosti vaivoin painetta. Diagnoosi oli heti selvä, jousi katkennut venttiilistä. Otin hatun pois ja juuri näinhän siinä oli käynyt. Myös arvasin että oli se huonoin muutoinkin syöpynyt lautanen, jonka hätäisellä holkkipatentilla korjasin.
Messinkirunko on 13mm korkea, ja tuo jousi oli tyyliin vajaa kierros päätettynä sopiakseen matalaan tilaan. No mistäs tuommoisen keksii, niin päätin vähän runkoa kunnon holkilla soveltaa. 30mm akselitumppi sorviin ja menoksi.
Mäntien puolelle ei voi korkeampaa tehdä tai kilahtaa pää kattoon, mutta imupuolen kannessa on hyvin varaa. Tein tuommoisen 7-8mm pidemmän höpin niin sain valitsemani kandidaatin mukavasti istumaan. Kansi paikoilleen ja kello testillä saman vajaa 80 sekkaa tikkasi eli remppa OK. Saattaa olla jopa hiljaisempi kuin lähtöön, lautanen hieman vaelsi nurkalta toiselle. Pahaääninen kone tämä ei ole, heti puolet pois noista bilteman ujeltajista.
Seuraa setäilyosio, skippaa heti jos ei nappaa... Tähän siis pieni pläjäys öljystä, sattuneesta syystä kun on lähellä työtäni. Koneessa oli 10W30 laadukasta raskaanpuolen moottoriöljyä, jonka oikea ISO VG eli 40 asteen visko oli 80 ja 100 asteessa 12. Moottoriöljy on mäntäkoneille oikein hyvä, kun ei vain mitään nykyautojen 5W tai 0W luirua sinne kippaa. Näissä lämminpää niin alhaalla, että menevät kuseksi.
Vaihdoin nyt VG100 synteettistä lähinnä vakuumipumppujen öljyä tuonne, pieni kannun jämä kun oli hyllyssä. Niissä synteettinen juuri lämmön takia, mineraali palaa karrelle. Näillä tunneilla ei sitä pelkoa, mutta jäykempää tavaraa halusin koittaa. Pois lurauttamani 10W30 oli edelleen hyvän näköistä, ei metallia tai palanutta karstaa missään.
Summasummarum... 10W30 kylmänä kellotin sen 79-80 sekuntia miten nyt pikkumittarista tihrustin.
No tällä jälleen kylmästä käymään ja kello sanoi 74-5 sekuntia. Tämmöinen wanha holjo kun on, eli välykset ameriikan moottorien luokkaa tulos ei edes yllätä. Lämpimänä visko muuttuu potenssiin, mutta kylmänä saa heti kuvan tilanteesta. Viskon muutos oli pieni, mutta 5 sekkaa kellossa paljon ja kertaantuu kun kone lämpiää. Paineen tekeminen on taiteenlaji, jossa iso osa energiasta menee valitettavasti lämmöksi eli hyötysuhde on mitä surkein.
Hyllyssä Buluani (ilmajäähy HD) varten kannu asiallista 20W50 ölppää, jonka VG noin 150. Voisin senkin koittaa, kello varmasti tykkää ja tavarana näin paksuseinämäiseen valulohkoon täysin sopiva.
Alipainepumpuissa jotka käyvät todella kuumana 150 on yleinen visko. 100 astetta ei ole mitään, ja pitkän käytön päälle tämänkin kannella räkä kiehuu. Tällöin 100C ilmoitettu visko saisi tai jopa pitäisi olla siellä kohti 20, alle 10 ölppää en laittaisi koskaan mihinkään kompuraan.
Viskolla ei kuitenkaan voi loputtomiin hullutella, varsinkin jos kompuraa käytellään vaikkapa talvella pakkasesta. Melkoista jankkia jo VG100 pakkasella, ja roiskevoitelu tällöin olematonta. Roiske on kertovien alumiinilohkojen pääasiallinen voitelu, eli 99% joita täällä myydään. Omassa tallissani aina vähintään 15 lämpöä, voi kikkailla. Tätä tarinaa ei pidä myöskään sekoittaa ruuvikompuroihin joissa yleisin visko on 46!!! Siellä jäykempi yleensä tarkoittaa tuhoa!!
Tallin laajennuksen jälkeen viime kesälle 2018 otin mörön pääkoneeksi, joten sillekin tunteja alkanut kertyä. Palaan VG150 öljytestiin kun jaksan suorittaa. Tähän asti käytellyt lähinnä kyrpämirkeliä tai vastaavia syöppöjä tämän perässä. Isoin normaali käyttö on lastujen puhaltelu sorvilla ja jyrsimellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti