Lukijat

tiistai 6. elokuuta 2019

Kondenssiveden keräin vastuksella ilmalämpöpumpun alle

Teen näkemyksestäni oman jutun, koska aihe on suosittu. Tallin alkuperäinen Onnisen Onnline antautui harmillisesti vain 5 vuoden ikäisenä toissa talvena.. RIP. Oltiin helmikuun maisemissa, joten loppuhetken lämmitin 1.5kw halpis muovihäkkyrällä. No uusi pumppuhan piti hommata tuonne ja yläkertaan kämpässä kaivattiin viilennystä.

Tein rontin kahdesta pumpusta, Fujitsun nordic malleja hinta noin 900€ laukaus + työt. Onninen oli tallin seinällä, joten lämpöhukka piti sokkelin tarpeeksi lämpimänä kondenssivesien hukkumiselle. Nyt kuitenkin tein muitakin muutoksia ja pumppu on tallin kylmällä lappeella.
Viime talvena jo huomasin, että kondenssivedet jäätyivät kehikon alle vaarallista kyytiä. Heittelin suolaa, tuhkaa jne testiksi josko hieman sulaisi suojakelillä. Ei merkittävää apua, ja pahimmillaan pumppuun oli jääköntistä 5 senttiä.

Totesin että jokin sulavesikanava pitää ensin tehdä, ja kaivoin ison ämpärin kokoisen montun pumpun viereen. Syvyyttä noin 90cm ja tämän täytin kivillä. Keskelle laitoin 32mm viemäriputken. Tontti on hiekkaharjua, joten tuonne vesien uskon uppoavan nätisti. Vastaavia kivikaivoja joskin piiloon maanalle kaivoin ränneille neljä kappaletta, ja hyvin ovat talvella suojakeleilläkin vetäneet.



Kuvassa näkyykin jo mallattuna 70x35x5cm alumiinilaatikko vesiä keräämään. Tosiaan ilman jotain lämpöä ei se vesi pakkasilla tuolta mihinkään liiku. Ratkaisuni on itsesäätyvä 4m sulanapitokaapeli. Viemäriin sitä uppoaa noin 120-130cm ja loppu kiepille kaukalon alle.


Mallailin lopun kaapelin jeesusteipillä kaukalon pohjaan. Rännille istutus on tehty 32-50 muutoskappaleesta, jonka sai hyvin poppareilla kiinni. Sillaria tiivisteeksi tuohon ja kaukalon nurkkiin.


Vastuksen päälle ruuvasin hellästi muutaman vanerisoiron pitämään ne ruodussa. Näiden päälle saunasatuna tunnettua 30mm ursulevyä pala, ja väliin ursua pullosta. Peitin koko kaapelin jesarilla, ajatuksena jos pitää joskus repiä irti. Näin ursu ei liimaa vastusta laatikkoon. Lähinnä jos vastus kypsyy, saa kenties uuden samaan rakoon kun nätisti leikkaa auki.

Sitten mattopuukolla turhat pois ja tyylikkäästi jesaria useampi kieppi koko laatikon ympäri. Ei tuosta nyt edes pahannäköinen jäänyt. Kun töpsölin pistää seinään lähtee 200W pudottamaan hyvää kyytiä kohti 50-60W. Kymmenessä minutissa jäi kellumaan 55W tietämille noin 15C tallissa. Tällöin laatikon pinta oli käteen jo selkeästi lämmin, miltei kuuma. Miten sitten toimii pakkasilla jää nähtäväksi.

Vastusta tarvitaan 3-4 kuukautta vuodessa. Ajattelin kokeilla kellokytkimellä, mutta jos kulutus jää 60 wattiin, ei talvi maksa edes 30€ jos töpsölissä koko ajan. Kannattaako sitten kikkailla, katsotaan. Palailen kokemuksien myötä kun talvi saapuu. Koko höskä on siis varotoimenpide, ettei se perkeleen jääköntti saavuta pumppua. Pumpulle ei ole suoraa näköyhteyttä, joutuu umpihangessa mähkimään tallin taakse. Näin ollen ei tule liian usein käytyä.

*********************************

17.1.2022

Vastuslaatikkoni on ollut neljättä talvea toiminnassa. Havaittua, että toimii hyvin! Pikkupakkasilla ei vastusta ole tarvittu. Yllättävän paljon tuota tippavettä tulee, ja jäätymättä on päätynyt kaivooni luokkaa +/- 5 pakkasilla. Tässä ollaan Tampereen korkeudella, ja vastuksen olen tönännyt seinään kun mennään jatkuville kohti 10 pakkasille. Mitään kellokytkimiä en ole käytellyt, muutama askel ja töpsöli seinään. Suojakelillä nyppää pois, ja pakkasille takaisin päälle. Jos ränni on sattunut jäätymään, taas kun laittaa vastuksen on seuraavana päivänä täysin auki.

Riippuen talvesta vastusaika on 3 kuukauden hujakoilla. Tänä talvena tammikuun puolivälissä ollut noin 4-5 viikkoa roikassa. Yleensä helmikuun perästä ei ole enää tarvinnut. Se että kannattaako tuota roikkaa edes nyppiä on jo miltei turhaa. Käytännössä joulu-helmi on se aika kun tarvitaan, mutta jos päivätolkulla plussaa, niin miksei tuotakin nyppää pois.

Jos laskee 60-70W mukaan saa noin 1.5kW päivä, mikä 3 kuukaudessa tekee 135kW. Ei tämä konkurssi ole, ja mielenrauhaa ettei se vesi ole jäätynyt pumppua myöten. Sähkönhinta ja siirto kun on hurjaa, osalle turha kuluerä tämäkin. Jos töpsöli seinässä ei tarvitse asiasta huolehtia, on ihan OK harrastetilalleni. Vietän siellä paljon aikaa, ja mieluiten en vaihtele mitään sarviksen pulkkaa noron alle.



maanantai 5. elokuuta 2019

Aurinkopaneelit mökille -> 4kw invertteri + 8 x 275W paneelit + 800Ah akut

Alkuun historiikki mökin sähköistä, sähkön sininen alkaa alempaa jos ei nappaa.

Mökillä sähköistys tähän suuntaan on jo vaarini aloittama. Vaari on ollut melkoinen pioneeri, ensimmäiset 12V polttimoille tarkoitetut paneelit lienee miltei 30 vuoden takaa. Tähän oli tuolloin jopa ihan omia loisteputkia, ja järeillä 4-6 mm2 johdoilla tehty sähköverkko edelleen olemassa. Löytyy myös muutama tupakansytytin rasia, joista käytettiin mm. telkkaria ja pientä 230V invertteriä.

Näiden teho oli niin pieni, että pikkuhiljaa vuosien varrella paneelien watit nostettin noin 700 kolmella eri säätimellä, ja akkuina toimi viimeksi 3 x 200AH biltemasta, perus starttiakkuja. Näiden perässä oli karavaanari tyyppinen 2500W invertteri, jolla sähköistettiin jo koko mökkialue. Tällä käyttänyt mm. laiturirempassa 1800W kappasahaa ja hyvin lauloi.
Koko verkko on tehty toki 230V malliseksi rasioineen, sulakkeineen jne. Ennen paneelitehon nostoa järeisiin hommiin vaari hankki 5KW diesel agrikaatin, jolloin mmj verkko myös tehty.

Jo yli 10V aikaa saunan ja mökin välinen maakaapeli meni oikosulkuun, tai no alkoi vuotaa reippaasti. Tuolloin vedimme vaarin kanssa ilmakaapelin noin 50m, ja samalla vaihdoin putkisulakkeet DIN malliin parilla 10 sulakkeella.
Viime syksynä salama astui peliin, ja rikkoi noin 7-8 vuotta vanhat akut, ja invertterin. Täräystä kuvastaa, että naapurin auto jäi pihaan täysin pimeäksi. Samoin hänen paneeleidensa säätimestä ja invertteristä oli tullut rempseä sininen savu kämppään. Itselläni paneeleista yksi pari säätimineen meni paskaksi. Jäljelle jäi 400w ja tuskin paransi niiden tehoa.

Seuraa osio verkkoyhtiöt vastaan aurinkosähkö, ja miksi siihen päädyin edelleen!!

No, luulin jo että nyt on ehdan Elenian sähkön aika.... Mökkitien varteen on rakennettu omakotitalo, jossa luonnollisesti sähkö on. Vaarini tiedusteli markka-aikaan muiden 3-4 mökkiläisen kanssa jo virallista sähköä. Koska näin pitkään linjaan tarvittiin oma muuntaja, hinta oli 100000mk. Jäi luonnollisesti ottamatta.

No nyt tienpäässä oli jo muuntaja, ja kaapeli tuotu noin 300m lähemmäksi. Matkaa rantaan on noin 700m... Sähkötuhoista kärsineenä kyselimme saisiko rantaan asti kaapelille jonkin kimppahinnan, jos kolme sen ottaa... Vastaus oli tyly... Kaapeli tuodaan jos yksikin sen ottaa, mutta liittyminen maksaa 15000€. Ja tämä sitten jokaiselta, ei kimppadiilejä...

Mökkinaapuri osin vakuutuksensa turvin tämän otti. Itselläni ei niin hyvää vakuutusta, tai kallista laitteistoa kuiteilla. Nyt sähkö on jo noin 150m päässä mutta 15K vitutti niin rajusti, että jatkoin hyväksi havaitulla linjalla!!!

Tästä alkaa itse uudelleen sähköistys, kirjoittelen tarinan kun joudan.

***************************************

Katto mökillä on.. no helvetin jyrkkä!! Mietin kärkeen etten mitenkään saa uusia paneeleita sinne, apujoukkoja hommaan ei ollut naisväkeä enempää. Myöskin paneeleiden huoltaminen tai kytkennän muuttaminen jne tuolla katolla on täysin perseestä. Näin ollen päätin rakentaa maatelineen painekyllästetystä.
P.S. lisätty - Tontti on niin umpimetsää ympäriltä, että paikka ja suunta on paras mahdollinen. Tässä oli turha miettiä parasta kulmaa tai asennus suuntaa. Ja käytäntö jo osoitti, että päältä 30A tulee niin reippaasti ettei merkitystä näin kesämökki käytössä.

Hommasin uusia Amerisolarin 275W paneeleita 8kpl. Paneeli on 1000x1600, eli kehikon piti olla 4000 x 3200. Kehikossa paneelit jäävät yli metriin maan pinnasta, jotta lumi pääsee putoamaan pois. Kulman laitoin tätä ajatusta mukaillen melko jyrkäksi, noin 35 taisi jäädä lopulliseen kehikkoon. Jigin päällä nikkaroin neljä ns. valmista runkoa.



No niin, nyt meillä on kehikko paneeleille. Itse paneelit istuttelin riviin, ja pieni hajurako pystyyn. Rakoon ruuvasin alumiinilistaa pitämään paneelit paikallaan.


Sillälailla, nyt meillä on noin 2200W koneisto pystyssä. Huomioikaa kuvassa oleva koivu... Mökkien välisen kaapelin tolppa oli koko rapea, joten kuorin tuoreen koivun ja kaapeli sinne. Juu ei ole ikuinen mutta eiköhän tälläkin tovi mennä. Paneelit itsessään maksoi 119€ ketale. Mielestäni noin sivu huomautuksena näillä projektisivustoilla voisi oikeita hintoja kertoa.

Invertterin hommasin jo ennen tätä, paneelit sen tehoa silmällä pitäen. Hommasin MPP SOLARin mallin PIP-4024 eli 24V akustoa käyttävän 4Kw mallin. Näin valtavaa valovirtaa en usko saavani aikaiseksi, mutta reserviä pitää näissä aina olla. Eivät kestä käytännössä minkäänlaista ylivirtaa, ylitykset sekuntien luokkaa. Vesipumpun käynnistys, kappasaha jne. isoja syöppöjä hetkellisenä löytyy.

Näistä MPP Solarin vehkeistä on paljon juttua ja videoita youtubessa, kyseisten perässä jenkit ja aussit jopa täysin elävät. Hintansa on 700 dollarin luokkaa ebay, mutta itse ostin Suomesta kun sain 1100€ ja tällöin jonkimmoinen takuu.


Nyt mennään jo osin edelle, mutta tässä invertteri, paneelien sulake ja uusi keskus paikallaan. Käytin wanhoja seinään porattuja reikiä hajonneen inven jäljiltä. Orkkis sulakekaappi oli peltimalli ulkona, siirsin sisälle uudella valmiskaapilla ja käytössä 2x10A edelleen. Paneeleilta tuleva sulake kolmivaiheinen 32A, eli on virroille niukan naukin mutta kesti ainakin tämän kesän. Lienee laukaisukynnys karvan korkeampi tässä käytössä.


Keskeneräinen asennuskuva, mutta homma selvillä. Mökin seinustalla oli jo vaarini värkkäämä akkukoppi johon uudet akutkin sijoitin. Uudet ovat Puuilon 220Ah AGM akkuja joiden valmistaja menee MONBAT nimellä. Ihan ok C arvoja syväpurulle, ja hyviä kokemuksia foorumeilta.

Kaapeleiden koko on melko yksinkertaista matikkaa, ja hyviä laskureita suomeksikin netti täynnä.
Syöttää sellaiseen matkan, voltit ja amppeerit ja saa vastauksen mikä on tarvittava kaapelikoko. Matkalla on helvetillinen merkitys, mitä lyhyempi sen parempi.
24V -> 4KW 230V tarkoittaa 170A virtaa, joten invertteri ja akkuläjä kytketty 35mm2 johdolla. Välissä on autopoppi tyyppinen 200A automaattisulake. Paneeleilta otan noin 65V ja max 35A, jolloin 10mm2 johto on ok. Tämä tarkoittaa kaksi paneelia sarjassa ja taas neljä rinnan.

Amerisolar itse ei suosita yli 15A sulaketta sarjaan. Paneelien takana on kotelossa perus autosulakkeita 10A neljä kappaletta, yhden parin virta on vajaa 9 amppeeria. Sarjaan kytkiessä sai helposti käytettyä valmiita MC4 liittimiä, mutta rinnan kytkentään nuo eivät enää oikein riittäneet. maksimi laku 6mm2 noille liittimille.

Matkaa paneeleille on 23-24m, joten koolla on merkitystä. Jos miettii alkuperäistä 12V kytkentää, pitäisi johdon olla kyrvän vahvuista. Mitä suurempi voltti, sen pienempi kaapeli. Invertteri kestää jopa 80A sisään ja 115V, tarkoittaa että nykyisiä noin 30V paneeleita voisi kolme kytkeä sarjaan. Periaatteessa näitä varmaan olisi voinut 8.79A x 2 nivoa yhteen, mutta tottelin tuota 15A rajaa.

********************

Tehdään tähän väli näiden johdotusten ja akkukapasiteetin vuoksi. Ostamani 24V invertteri on jo oikeastaan wanhanaikainen, yleisin voltti on jo 48. Tämän itse ostin kun oli halpa takuukoneeksi, ja riittävän tehoinen. Jos käyttäisin 12V olisi kapasiteetti tuo noin 800Ah, mutta volttien tuplaantuessa puolittuu eli on nyt 400A. Korkeampi voltti kuitenkin tavallaan parantaa hyötysuhdetta, ja varsinkin pudottaa sitä kaapelikokoa mikä melko oleellinen.

Invertterin ominaisuuksin palatakseni, tässä on myös 60A akkulaturi ulkoiselle lähteelle. Tarkoittaa agrigaattia, jolla voi ladata akkuja mikäli arska ei loista. Löytyy jopa netin välityksellä toimiva etäohjelma, jolla voit agrikaatin käynnistää lataamaan ennen mökille menoa. Tarkoittaa käytännössä agrin startin releen ohjausta, ja sitä että lähtee käymään ilman kikkailuita.

Tämä on off-grid malli, eli ei valtakunnan verkkoon takaisinkytkettävä. Jos kuitenkin on verkossakin myös sitä voi käyttää invertterin läpi lataukseen, ja osaa itse vaihtaa näiden välillä. Alan foorumeilta löysin useita esimerkkejä, joissa vastaavaa hyödynnetty ihan täällä Suomessakin ja esimerkkejä..

Muutama oli rakentanut kahdennetun verkon, jolla käytti ilpoa, jääkaappia jne sähkösyöppöjä kesällä. Yksi käytti pelkästään öljykattilassa vastusta veden lämmitykseen, antoi juurikin vaihtaa verkkovirralle jollei arska riitä. Eli kyllä näistä off-grid vehkeistäkin moneksi on. Nyt kun todennut rakennelmani kapasiteetin, ei vastaavan rakentaminen myös himaan tunnu enää niin kaukaiselta. Toki kuoletusaikaa näillekin kertyy.

Itse invertterin kytkentä on suhteellisen helppoa, ja perusparametrit on miltei suoraan kohdillaan. Tärkein on muistaa akun tyyppi valita oikein, purkurajat jne ovat kokolailla kohdillaan valmiiksi.
Ärsyttävä ominaisuus on tuulettimet, jotka tässä pyörivät kokoajan. Pitää nimittäin melkoista hurinaa!
230V puolen voi kytkeä päältä ihan napista, ja pois ollessa latauspuoli toimii itsekseen.
Talven ajaksi tätä ei käytännössä voi kuitenkaan jättää toimintaan. Suurella todennäköisyydellä jo tuo tuuletin syö akut tyhjäksi. Haluan ettei täysin lataukseton aika ole luonnottoman pitkä, jotain virtaa akuille olisi hyvä saada edes hitu talvellakin. Ratkaisu on katolle jääneet neljä paneelia.



Kyseiset ovat sanotaanko edellisen sukupolven VOC 16-17V volttisia malleja virtaa noin 5A. Tutustuin orkkis NAPS merkkiseen PWM säätimeen ja ilokseni se lataa myös 24V akustoa. Kytkin nuo neljä katolla sarjaan jolloin sieltä tulee hyvällä arskalla 40V / 10A. Kesäaikana en näitä käytä vaan annan ison läjän hoitaa homman MPPT säätimellään.

Paneelit ovat 2 ja 2 hieman eri-ikäisiä ja arvoissa karvan heitto. Ero oli kuitenkin vain 0.5V ja 0.1A luokkaa jolloin ei merkitystä. Jos kuitenkin sarjoittaa merkittävästi erikokoisia paneeleita teho ja voltit kulkevat pienimmän mukaan. Kannattaa huomioida, ettei suotta hukkaa potentiaalia huonolla kytkennällä.
Diodit sentään näissäkin oli jo valmiina. Mikäli aivan erikokoisia sarjoja pistää vielä rinnan, pitää näidenkin väliin lisätä diodit. Samoin jos sijoittaa paneeleita erisuuntiin aamu/ilta aurinkoa varten, pitää diodit lisätä ryhmien väliin!! Muutoin virta ikäänkuin valuu pimeässä oleviin paneeleihin. Samaan suuntaan identtisillä paneeleilla en näe tarvetta diodeille. Toki niiden käyttö on hyvän tavan mukaista tällöinkin.

Hyviä ohjeita kytkennöistä löytyy alan foorumeilta ja jopa joidenkin firmojen sivuilta. Mitään ylimatemaattista homma ei ole, ja ohjeet hiluineen saat myös paneelikauppiaalta kun kysyt ensin.
Kun kysyy ja ostaa ronttina, hilut saa yleensä halvemmalla kuin kalikoita sieltä täältä. Alle 70V kytkennät voi joka jamppa tehdä laillisestikin itse. Kuitenkin jos invertterin perässä on 230V mmj verkko, pitää sähkärin lappu tietenkin olla.
Samoin kehotan huomioimaan varsinkin akkujen napojen kytkennät. Kuten tässä max 170A on aivan vitullinen virta!! Oikosulku sulattaa eristeet sekunneissa, ja tulipalo on aivan ilmeinen!! Tilanne pahenee mitä pienempään volttiin mennään. Harmittomalta kuulostava 12V pitkin mökin seiniä ei vaikuta riskiltä. MUTTA johtokoot yleensä nousevat isoksi. Alkuperäinen verkko täälläkin toteutettu 4-6mm2 johdoilla. Nuo kun saat oikosululla punaiseksi seinän sisällä... se on mökille näkemiin!!! Sattuneesta syystä pidän siis invertterin perässä olevaa 230V verkkoa huomattavasti turvallisempana..

Kattopaneelien säätimen kytken kiinni viimeisellä syksyn reissulla. Katon jyrkkyyden vuoksi lumi tulee suojakelillä hyvin alas ja myös paneelit näkyviin. Näin lataa edes hiukan myös talviaikana.
Tietä ei ole aurattu talvisin vuosikausiin, joten lumien aikaan ei ole tullut juuri käytyä. Viime talvena uskalsin viimeisen reissun transiitilla käydä aivan joulukuun alussa, ja ensimmäisen taas maaliskuun lopulla.

***************************

Ollaan elokuun lopulla ja nyt sain talvijärjestelmän toimintaan. Ei mitään fancy hienoa kytkentää, mutta toimii.

  

Pari juttua wanhasta säätimestä. Tämä kykenee molempiin 12/24V ja huolii paneeleilta 45V. Eli ajateltu tämän aikakauden paneelien sarjoitusta. Akkuvirta pitää kuitenkin aina kytkeä ensin, muutoin saattaa jopa kärähtää!! Itsekin laitan tuonne muistilapun AKKU ENSIN!! Vaikka wanha säädin onkin, tässäkin tavan starttiakku tai agm valittavissa. Samoin latausrajoja saa manuaalisestikin muuttaa. 
 
Käytin ihan DIN 10A pikasulakkeita, toimivat kätevästi kytkiminä samalla. Ja juu laukaisukynnys karvan poikkeaa, mutta ei niin radikaalisti että merkitystä. Akkujen ollessa täysiä ilta-auringossa halusi enää 0.6A lykätä ja 39V tuli. Katolta vajaa 15m akkukoppiin, joten orkkis 4mm2 kävi tähän hommaan hyvin.
 
*****************
2022 syyskuu... Päivitys näistä joskin aiheeton. Laitteisto toimii loistavasti edelleen!! Jatkuvasti päällä olevia laitteita juuri ei ole, 100w kompuralla oleva jääkaappi ollut päällä käytännössä touko-elokuu jatkuvasti. 1100W vesiautomaatti hurisee kun tarve, ja pahimmillaan 2kw kappasahaa käytellyt rempoissa. Tuota isompia en edes halua koitella, ei suotta rääkätä herra invertteriä. Täytenä akut näyttäneet 26.8V nurkille invertterin näytössä koko kesän, oikea on kylläkin alempi alempi. Vielä en ole havainnut erikoista kapasiteetin hukkumista, joten toivotaan parasta.