Lukijat

perjantai 4. syyskuuta 2020

Herra Tukkivannesaha

Olen nyt karvan hurahtanut näihin puuntyöstöön liittyviin värkkeihin. Hieman proto klapikone kuitenkin onnistui niin kliffasti, että talvea kohti ajattelin värkätä pienehkön tukkisahan. Vaikka sitä karvaista lautaa ja lankkua melko halvalla saa, kyllä sitäkin perkelettä on tullut melkoisella rahamäärällä haettua tässä vuosien varrella. Aina vain tuntuu tarvetta olevan ja toisekseen, ihan vitun hieno projekti :)

No tähän olen jo perehtynyt tovin ja niihin spekseihin. Kärkeen mietin jo puolivalmista kampetta joka on seisonut mailla kohta 10 vuotta. Eli helvetin iso Forten metallivannesaha 3660mm terällä. Puolikuntoinen yli 400kg mörkö joka vie 2 neliötä lattiatilaa, arvo kun menee satasissa. Ajattelin ensin nappaavani teräkelkan siitä jatkojalostukseen. Paremmin kun sahaa tutkin totesin, että pelkkä kelkka painaa lähemmäs 250kg. Toisekseen näissä leikkuunopeus 70m/min luokkaa, ja puusahana pitäisi kulkea vähintään 20m/sekunti, kaupalliset jopa 30!!

Sahassa olleilla noin 400mm pyörillä tuo olisi tarkoittanut 1000rpm, mutta hieman karsastin 60-luvun valupyörien viemistä noihin nopeuksiin. Ei se karmea kierrosluku ole, mutta helvetinmoinen inertia noille umpivalupyörille. Laakeri kun pettää on rievä naapuripitäjässä!!! Tämän voimanlähteeksi ajattelin jotain 10-15hv vaaka-akseli bensakonetta, niin akselointikin olisi pitänyt rakentaa uudelleen... Lopputulema oli että takaisin piirustuspöydän ääreen.

Näitä vannesahojahan on sekä kaupallisia, että itse värkättyjä foorumit, facebook ja youtube väärällään. Lähtökohta kaikissa kuitenkin korkeussäädettävä kelkka, joka työnnetään halutun levyisen ja pituisen johteen päällä. Eli jos joku ei vielä ymmärtänyt, puu makaa pedillä ja vannesaha liikkuu kiskoilla puun yli. Käyttövoima yleensä kiinteässä teräkiekossa, jo toisella se terän kiristys. Toki tarvitaan säätöohjurit terälle, joista vähintään toisessa leveyden säätö. Eli mikään ei kelkassa terän osalta ole eriävää metallisahaan, paitsi noin 20x nopeus ja lappeellaan olevat ohjurit.

Aion itse tämän toteuttaa polttomoottorilla siirrettävyyden vuoksi. Voimavirtaa on harvoin tarjolla, kilowatteja tarvitaan se 7-8 minimi. Hydrauliikkaa tähän vain härvelini läheisyydessä, joten ei järkevää sitoa siihen. Näin ollen tämä kampe on järkevin tehdä omatoimiseksi. Tämä toki rajaa kaikki hienot terä tai pölkkypöydän toiminnot pois, mutta mekaaninen tästä on tarkoituskin tehdä, ei järkyttävän kokoinen ja varsinkaan painoinen. 

Tärkein palikka tässä on se itse sahapää, kiskoista voi vähän millaiset vain. Mielestäni homma lähtee teräpyöristä ja vannepituudesta. Ne on käytännössä lyötävä lukkoon ensin, ja määrittelee myös sahattavan tavaran maksimi leveyden. Jo nopeuden sekä terän taittumisen takia kehä saa olla niin iso kuin onnistuu. Monenmoista värkkiä on liikenteessä, mutta järkevä minimi lienee 400mm ja ylöspäin. Toteutuksia on tehty jos jollain tapaa ja tähän pieni lista löytämistäni:

Vanerista leikatut kiekot -> huutaavat jotain kumista pitoa varten, ja puiset palikat mielestäni epäilyttäviä keston kannalta. 

Auton vanteet kumi päällä -> Näitä näkee tuubissa paljon, ja on näitä täälläkin tehty. Kumien kuluminen epäilyttää, samoin bombeerauksen toteutus kun muutoin käy harituksen päälle. Paljon nähnyt niistä pienistä vararenkaista tehtyjä myös, niissä jopa pienen bombeerauksen makua. Tässä rakenteessa plussaa on tuo ilmanpaineella kireyden säätäminen, tai oikeastaan sen pysyminen terän lämmetessä.

Moottoripyörän vanne kumi päällä tai ilman-> Kumissa jälleen jonkinmoinen bombeeraus, silti kuluva ja epäilyttävä. Akseli helpompi toteuttaa näissä kun laakerointi valmiina. Tosin huutaa yleensä sen läpiakselin mikä tekee rakenteesta hieman kömpelön varsinkin terän vaihdossa.

Tässä lienee esitelty ne yleisimmät ns. helpot tavat toteuttaa. Myös latasta pyöräytettyä pantaa on koitettu varmaan kaikkien näiden päälle. Pantoihin leikattuja levypyöriä näkee paljon, samoin jos mistä lie puimureista kaivettuja siivoja. Normaaleita kiilahihnapyöriä käytetty myös, mm. esikuva sahassani on sellaiset ja remmi hoitaa bombeerauksen virkaa. 

Kova rauta toista vasten tykkää huutaa helvetisti, ja tätä en edes epäile. Tästä rakenteesta sain varoitusta kun vinkkejä kyselin. No mikäs nyt sitten olisi järkevä? Kun vauhtia on se miltei 100kmh pahimmillaan ei auton vanne ole huono. Päädyin alumiinivanteisiin joka mukavampaa kampetta työstää. Näin ollen draftasin jo 4x100 16" vanteita setin, helppo jako napoja ajatellen.

Homma on siis täysin alkutekijöissään, ei mitään näytettävää. Perustelut on nyt esitetty, katsotaan...

***************

Syyskuun alkupuolta mennään, sain jotain pientä konkreettista jo aikaiseksi. Pari kuvaa ensin ja löpinät perään...


No niin eli halkaisin kaksi noista vanteista ja hiekkapuhaltelin hieman. Kälää selkään, huokoiseen pintaan puupaska pihkoineen ottaa epäilemättä lujaa kiinni. Tässä projektissa vanteet tulee ns. väärinpäin kiinni ja näissä sattui olevaan jo hyvä sovitekin valmiina, vältyin sorvaamiselta. Vanne tulee pyörimään kohdassa jossa on tubeleesille koroke. Tuo siis pitää vielä käydä isommalla sorvilla pyyhkäisemässä suoraksi, ja samalla moniurahihnalle urat.

Tämä on ollut ihan yleinen rakenne kaupallisissakin sahoissa. Kiilahihna hoitaa sitä bombeerauksen virkaa ei mene terän haritus, ja samalla terämeteli hiljenee. Noihin sopisi kyllä normaali V-hihna, mutta taidan koittaa moniurahihnaa jollaisella pari toteutusta nähnyt. Halkaisijaa jää jonkin verran päälle 400mm, joka on se aivan minimi. Tosin kyllä näitä kaupallisenakin on tällä koolla, pitää vain valkata ohkainen terä. Moni valmistaja suosittelee 450mm jopa 500mm terilleen, muutoin murtuvat herkästi.

Säädettävään eli kiristyspyörään tuo 750kg peräkärryn napa, ajattelin josko tässä vähän tukevampi laakeri kuin pienemmissä. Kiinteälle puolelle sorvailin tuon navan itse, akseli 30mm tavan pystylaakeripukeilla. Navan päähän pultti ja 10 kiila kahdella kasin pidättimellä.

Nyt pitää siis raahautua maille nuo kehät sorvaamaan. Terän pituus tulee olemaan luokkaa 3000+. Haen noin 60 sentin hyötyleveyttä ei mitään aivan hermeettistä. Rautaa tuossa jo on kelkan aloitteluun, mutta mielikuva siitä millainen on melko hakusessa. Huutaa vielä muutaman illan ihmettelyä. 

Näin ajatustasolla kun edelleen ollaan, olen tuon kylmäkäynnistystä mietiskellyt. Tuollaiseen noin 13hp bensakoneeseen keskipakokytkin tuntuisi luontevalta, ja näitä on ihan kaupallisissakin. Netistä niitä katsellut, ja kahdella hihnalla olevia saa 50-80€. Mutta riittääkö tuollaisissa 100mm kelloissa oikeasti pito tähän hommaan? 

Varmuudella sahausaika on vain murto-osa, pölkyn asetteluun, kääntelyyn, roudaukseen jne varmasti menee yksin touhutessa se suurin aika. Sillä olisi ihan järkevää, ettei terä pyöri turhaa hurua varsinkin näin alakantin pyörillä. Yksi yleinen tapa on ollut käyttää erillistä ns. pikalukittavaa kiristintä, jolla remmi kiristetään vasta käynnistyksen jälkeen. Moottorin asennukseen on vielä piiitkä matka niin eiköhän tämäkin ole kirkastunut silloin.

*************


Päätin nämä pyöräyttää tuossa halpis jakopäässä jyrsinkoneella. 6PK hihnaa varten tein uria ihan 2mm kiekkoterällä. Tässä kun tarkoitus hihnat vain väkisin ängetä päälle, niin ei ole niin nuukaa ja en näe noiden luistavan mitenkään. kehiin jäi mittaa 1264, niin täytyy pari remmiä tilata kun ei ollut paikallisella. Seuraavaksi pitää ruveta runkoa ihmettelemään, itse teräkelkka edellä mennään. Pitkä prokkis tästä tulee epäilemättä, mutta kiirehän tällä ei ole. Woodland Millsin sahoja katsellut eniten sillä silmällä, heillä juuri näitä 400mm kiekolla olevia, eikä pöllömpiä ratkaisuita muutenkaan.

Näistä fillareista vielä sen verran, tuon selän saisi periaatteessa kaataa pois. Kun terä kulkee niinkuin pitää ei se siellä ikinä käy, ja miettimäni 32mm terä on aina muutaman millin irti. Laakeroidut terävasteet pitävät tuon päällä sahatessa. Kun ei haittaakaan niistä pitäisi olla niin olkoot. 

PS tähän... tuo voimanlähteen olemassaolo on melko oleellinen juttu, ilmassa on taas paha piirtää. Kun näitä ehjiä hyväkuntoisia vaaka-akselikoneita ei juuri näe, niin hain jo uuden Loncinin 13hp. Näitähän nykyään tyrkyttää useampi puulaaki 350€ nurkille. Ihan OK reitattu Honda kopio niin sillä mennään. Josko välttyisi siltä ilmiöltä, että remmin saa asennettua vain ison rälläkän kanssa :)

Tästä piti tehdä pienehkö laite... Pelkästään nämä hankitut hilut ovat lähelle 60kg, ja metrimäärillä RHS mitä ajattelin tekee 100kg lisää kelkalle. Noin 4 metriset kiskot niin järeänä, että kestävät pyörät alle ovat 200-250kg vähintään. Saapa taas nähdä miten tässä käy, tätä ei taida enää tämmöinen kukkakeppi käsin lykätä :(

******************

Tässä kun vahvasti ollaan kokoajan vasta suunnittelun päällä, tilasin jo lisää hiluja. Keskipakokytkin valikoima oli hieman aneemista, useampi koko loppu jokapuolella. Tämä on nyt tätä koronaa, näin havainnut yllättävän monien hilujen kohdalla. Jokatapauksessa 110mm A-hihna siivalla oleva vapaakytkin ja 280mm taperlock SPA niin ei tässä korkealta pudota. Jututin jo foorumilla näitä tehneitä, niin kyllä nämä Loncinit ihan kaasuakin tottelee, eli ei ole pakko huudattaa täysiä kokoajan kuten wanhat briksit. Yhdellä puolen tuuman hihnalla pärjänneet äijät hyvin. Näin saan säätöä tuohon teränopeuteen, voi koittaa jo 20->30 metriin missä se herkku sitten tulee olemaankaan.

Tämä periaatteessa pienehkö pyöräkoko aiheuttaa juurikin tätä, että toisiopyörä kasvaa melko isoksi mitä muiden sahaprokkiksia nyt katsellut. 18" valsseista olisi jo tehnyt ne 450mm mitä moni pitää  miniminä. Tästä kyllä otan jo koppia ja teen säätövaraa kiristykseen, sekä pyöräsuojiin siten että 450 sopii jos aihetta myöhemmin näen. Tämä ei hyötyleveyttä nappaa kuin 50mm, niin mitään krusiaalia muutosta ei kelkkaan vaadi jos siltä näyttää. Nyt kuitenkin odotellaan hilut niin pääsee oikein kunnolla mittaamaan ja sovittamaan ettei käy väärin. Teräpituudeksi alkaa hahmottua 3300, karvan lisää 90x50x4 RHS jo hain säätökelkan pystyjä ja teräpyörien runkoa varten. Tuo jo pitäisi olla sitä luokkaa, ettei runko ammu banaanille terän kireydestä.

Pisteosat ovat kokolailla läjässä, näillä jo pientä havainnekuvaa. Tuota vetopään napaa voin vielä hieman lyhentää, niin sopisi tuo siiva ja veto teräkopan sisälle kuten useammassa kaupallisessa on tehty. Näin saisi tuon moottorin ja koko painopisteen lähelle raamia. Alustavasti kelkka nousee kahden johteen varassa, tähän ratkaisuun olen päätymässä...

***********

Kelkan ja rungon materiaalit löin lukkoon ja tein jo kelkan rungon, vetopää siihen hollilla. Periaatteessa turhaa hienostelua, mutta hilppasin plaaniin nuo hitsaamani laput. M16 niin luulisi pysyvän ja karva pukeissa säätövaraa. Tätäkin päätä voi säätää terälinjaa varten, asteissa kun mennään ei se vetoremmille mitään tee. Voin myös mellalappuja tuikata alle jos linjaus sitä huutaa.


Saumat näyttää ikäviltä, mutta pätkillä piti mennä että pysyi linjassa. 400A esab niin eiköhän se silti läjässä pysy. Kuten näkyy etuylitystä laakereille on melko paljon, mutta en epäile niiden kestävyyttä. Kun runko on 90x50x4 luulisi pysyvän suorana. Kuvassa näkyvä tulee olemaan alapuoli, eli herra Loncin laitetaan vastapuolelle. Akselit siis roikkuvat saan pidettyä maksimi sahattavan paksuuden tapissa. Lukitukseksi pistän vielä vanttiruuvit vetopään pystylaakereille, samoin vastapuoleen jokin säädettävä yritys tehdä. Nyt vain suunnittelu taistelu menossa miten saan tuon pään tarpeeksi järeäksi, jotta toimii järeän jousen varassa... Sitä jousta en halua unohtaa, on se pistepalikka. 

Mutta löysin jo edulliset kelkan pyörät vink vink muille!

 
Puuilosta löytyi tämmöisiä pylpyräpyöriä 90mm. Periaatteessa näiden runkokin olisi varmaan kestänyt tämän leikin, mutta haluan laittaa ihan pultilla kiinni runkoon. Poraamalla ja kyrpämirkeliä karva niin irtoaa akseli. Prässillä tatiksi paineltu pää rakenne näissä, suoraan ei parane prässiä antaa. Tässä jo pari purettuna 6202 laakerilla eli ihan OK. Pohjan ura on vain 4mm, niin sitä pitää hieman sorvissa levittää. 9.90€ pala niin on halvat aihiot :) Seuraava päivitys kun olen sisäistänyt tuon kiristyspään, pikkuhiljaa...
******************
Muutama kuva puuhailusta

Siinä sitten kiristyspää kokolailla kuosissaan, jousi ja vanttitanko vielä uupuu. Toinen palikka pulttiliitoksella niin purettavissa. Muutaman terän otin Ilaritoolsilta 3350x32x0.9mm Ripper 37.

Moottoripeti tavan hahlosäädöillä, ja ainahan pitää hieman häslätä... Kun vihdoin kieppasin palikan ympäri ja mallailin moottorin paikkaa, huomasin tuon säädön tehneeni väärään puomiin muhahaa :) Tässä kohtaa onneksi ei mitään peruuttamatonta, rälläkkä käteen ja puolen vaihto.


Seuraava vaihe on ajokelkkaan tulevien liukujen istutus. Se on kauniisti sanottunakin vittumainen kohta, ja propellilakki edelleen pöyrii laahainten osalta. Tuossa näkyy kiristyspään ohjaus ja kiristys, jousi tuohon mutterin väliin. Pultit vaihdan kuusiokolo pidättimiin, niin tulee siistimmän näköinen. Hyviä jousiakin on useampi kun pöyhin laatikot, totta vitussa ne aina on hukassa :) 

Olin karvan huolissani tästä pitkästä laakeriylityksestä, mutta en enää. Terä kiristyy suhteellisen pienellä vedolla niin ettei käänny sormin 45 astetta pidemmälle. Sen enempää en näe tarvettakaan, kireydellä ei kulkua korjaa edes metallisahassa. Jos vaeltaa on terässä huono haritus, tylsynyt tai ei ole kulkusuuntaan 90 linjassa. Samat säännöt pätee vaikka nopeus toki roima versus metalli. Kehänopeuden vaikutus jää nähtäväksi, mutta järkevän jousen pitäisi se kompensoida. 

********************

Viikonloppuna pääsin viettämään talliaikaa, niin raami alkaa olla hahmollaan..


Ajatus on että purkautuu pulteilla tuolta kiskon suunnasta. Apurunko nyt on vain kulmarautaa, mutta kelkan on tarkoituskin seilata tuon 80x40x4 RHSän varassa. Kiristintäni joudun hieman modaamaan, suunnitelma kun muuttui. Rungon hitsailu on vittumaisen pikkutarkkaa puuhaa, kun heitto pitäisi jäädä millin sisään varsinkin näissä pystyissä. Näin isolle kamppeelle ei ole varsinaista plaania, niin kulma ja ristimitan kanssa menee aikaa. Kelkanpyöristä vielä sen verran, että niissä kun 90 asteen ura, niin junaraiteen taidan tehdä kulmaraudasta naamallaan.

**********************

Jälleen pientä päivitystä projektiin...


Kelkka ja raami alkaa jo muistuttaa sahaa. Painoa koko setillä on tässä kohtaa 150kg, josta teräkelkka noin 90kg. Kun lisätään teräohjurit, suojat, nostomekanismi, akku jne niin sinne 180kg nurkille varmaan menee. Äkkiä sitä painoa tulee vaikka ei edes yritä. Seuraavaksi pitänee ohjureihin perehtyä, sitten pääsisi vaikka hieman koittamaan miten pyörii.

Ihan huomautuksena nämä hondakopiot kuten ehdatkin pyörivät vastapäivään, ei tule ensimmäisenä mieleen kun rupeaa suunnittelemaan. Vaikuttaa oleellisesti kummalla puolella terän löysä on, eli käytännössä kone on oltava siiva kulkusuuntaan. Eräs rakentelija oli pyöräyttänyt koneen toistepäin painopisteen ja remmin kulun vuoksi... no vituiksihan se meni :)

**************

Nyt kun tuo kiristyspää muuttui, kuva sen toteutuksesta. Halusin säilyttää purettavuuden, niin kiinnitys meni toiseen kylkeen. Johtuu siitä että levitin raamia 700mm, oli vain 600 ensin. Ihan etten kurista sahaa turhan pieneksi, kun mahdollisuuksia on. Nyt sitten vain kamppailen miten teen teräohjurit...

Tuolla päällä näkyykin pultissa 2kpl 6201 laakereita, joita ajattelin kaksi rinnan ylös-alas jollain epäkeskolla ja selkää pitämään yksi. Nyt katsellut toteutuksia joissa hammastangolla säätö, jokin veivin tapainen sinne kaasukahvan juureen. Olisi kyllä hieno, ja päässä pyörii löytäisinkö mailta tarpeeksi järeän auton hammastangon tähän suunnitelmaan... Tämä säädettävä siis juuri jousikuorman puolelle, pientä tukkia varmuudella suurin osa niin. Vetopäässäkin hieman saisi olla varaa, mutta sillä puolella tulee olemaan myös tukin vastapelurit jne niin... Jokin 150mm ihan mekaanisesti säädettävää olisi järkevä sielläkin. Pienelle puulle monessa koneessa vastapelureille säätö lähemmäs keskustaa...

No kun oli matkaa sinnepäin, kävin jo kollaamassa romuläjiäni. Ja kyllä sieltä kandidaatti löytyi joko escortin tai sierran..

Iskua tässä nyt ei ole kuin 200mm, mutta käytännössä sehän riittää. Runkoa pitää nyt ensin lyhentää, katsotaan olisiko tästä mihinkään...

Ja samaan myöhäisiltaan pettymyksiä... No hipsin talliin laittamaan vanteen kireyteen ja mukavaan kulkuun katsoakseni missä yleensäkin ohjurit menee. No vittu, huomasin että vetopää on tasan 2mm alempana. Ryhdyin tutkimaan mistä moinen, antaako pulttiliitokseni muka noin paljon periksi... No ei vaan pukkien alla oleva latta onkin 12mm eikä 10mm kuten olin laskeskellut!! No nyt kelkka ei enää sovi jyrsinkoneeseeni pyyhkäisyyn, niin otetaan sitten pukkien pohjasta pari milliä pois perkele!!

Hyvää siis että mitat pysyneet järkky hyvin hitsaillessa ja kiristysvärkkini näyttäisi toimivan. Nyt pitää vähän pukkeja humpata, 18mm niissä valua niin 16mm vielä jees. Foordilaista tankoa en vielä hylkää, 600mm kun hyötyleveys se 200mm on jo hyvä jos vetopuolelle tekee vähän apuja. Projekti lykkääntyi taas yhdellä viikolla, to be continued :(

*********************

16.10. No niin sain viikolla nuo pesät soviteltua jyrsinkoneeseen ja se 2mm pois. Tuli hyvät ja terä on taas linjassa, iso peukku itselleni. Innostuin myös tuota Fordin tankoa hieman tutkimaan, ja täräytin siihen rälläkän ja viilan kera 70mm lisää iskua. Kaunista ei ole mutta vaikuttaa toimivan.

Tanko on vain vajaa 22mm halkaisijaa, joten päivän päätteeksi en luottanut sen kantokykyyn ohjurille. Päädyin sitten RHS pätkiin joista pari kuvaa, 50mm kiinteä ja 40mm sisällä. Toki tällä tangolla tekisi liikkeen edelleen, mutta nyt alkaa olla hieman ahdasta sovittaa. 


Liian paljon mennyt aikaa jeesusteluun, mutta näyttää tulevan aina jotain "tielle" miten ensin miettii. Olen itselleni armollinen, nyt on sitten runko ohjureille. Veivisäätö olisi hieno, joten katsotaan saisinko sen tuonne alakylkeen soviteltua. Nyt lopetan mitä seuraavaksi höpinät, sillä tässä projektissa ne on kuin sääennuste... No täysin vitun mettässä :)  

************

Sunnuntaina talliaikaa, ja ohjurit on nyt walmiit...



 

Ei tosiaankaan kauneimpia tekeleitäni, iski taas nopean toteutuksen kiima. Mitään epäkesko pultteja en todella jaksanut ryhtyä värkkäämään. 6202 laakereita 12mm, niin pulteille porattu 13mm reikä. Tällä saan pari milliä säätövaraa. Kulma jossa nämä laakerit samoin ylikoko reiillä, kääntää karvan sinne tänne. Koitin näitä voimalla hemputtaa, niin kyllä ne pysyy. Säätäminen ei ole sitä kätevintä, mutta toimii ja kiitettävään linjaan jäivät.

Tekisi mieli jo koneella koittaa, mutta maltan himoni ja keskityn nostosysteemiin seuraavaksi. Niitä suojiakin edes jotain ajattelin ennen starttia. Mutta seuraavaksi veivi hommia, ja toteutus on hieman hukassa... Henkinen kamppailu miten tämän tekisi menossa.

***************

Ryhdyin jotain konkreettista koittamaan tuon kelkan noston osalta. Vaijeri ei ole huono ollut, joten sillä mennään. Miten sen vaijerin kierrättää ja kelaa on vähän... no tapauskohtaista. Seuraava kuva on esimerkki siitä miten pölvästi voi olla. kun yrittää olla fiksumpi kuin kaupalliset tai varsinkin fysiikan lait...

No siinä pyörittelin ja ihmettelin noita rissapyöriäni, ajatus oli tehdä kelarumpu jostain putken pätkästä. Aika ajoin pitäisi vissiin edelleen napata se lukiokirja käteen. No eihän tämä rillojen lisääminen vittua tee voimaan tai liikkeeseen. Se vain on niin, että huutaa kertojapyöriä eli saman pisteen kautta kiertoa. Jotta käsin veivaa tuolla suoralla akselilla ilman välitystä, niitä kertojia pitäisi olla.. no yhtenä kyrpänä! Esimerkki siitä miten pienessä päässään voi mukamas fiksuna miettia asioita päin vittua. Eli taas takaisin pöydän ääreen, ja viisaampaa matoa koukkuun.

24.10. Nosto on nyt lähelle valmis ja päädyin TR20x4 trapetsitankoon, tätä saa edukkaasti vaikkapa motonetistä. Tämäkin idea jo useammassa sahassa nähty, kuten oikeastaan kaikki tässä värkissä. 


Pyörien ja vaijerin kulku muuttui taas niin monta kertaa rakentaessa, että kiinnikkeistä jäi vähän kämäiset. Saattaa olla, että leikkaan vielä yhdet isommat palikat ja vaihdan ne. Vaijeri on 3mm muovipäällystettyä, tuntui sopivalta käteen ja ajatus ettei rispaannu niin herkästi. Hyvää tässä trapetsissa on, ettei tarvitse mitään erillisiä lukkoja. Ja vaijeri kun kulkee nyt kokolailla suoraa linjaa, on kierros aina tarkka 4mm. Karvan hidas käytellä, mutta kyllä minulla aikaa on. Hyötyleveys samoin kuin tämä nosto vähän yli 600mm.

Merkittävin puute kelkassa on enää teräsuojat. Niiden veistely ottanee tovin, nuo ohjurit ja kiristimet hieman kiusaa. Hihna saisi olla SPA1850 luokkaa, ei ollut paikallisella niin täytyy tilata. Ostin jo tuollaisen värinästä aktivoituvan tunti/kierroslukumittarin. Lähinnä että näkee nopeuksia jolla terä oikeasti kulkee, ja tuntien perusteella varmaan voi päätellä terän vaihtoväliä. Oikeastaan pitäisi jo ruveta junarataakin suunnittelemaan, se on vielä rautoja myöten auki.

25.10. Sattui sunnuntaille jälleen laatuaikaa, niin siinä se perkeleen ohjurinsäätö.

Hylkäsin sen Fordin hammastangon, kun ei tarpeeksi järeä ollut itse ohjuriksi. Pätkä 5/8 ketjua, ja hyllyyn jäänyt ratas 12mm jenkatankoon iskettynä. Kaunistelin varaa on, puran nämä jokatapauksessa maalailuita varten. Kyllä tämä sitä junarataa jo huhuilee...

1.11 hyvää Halloweenia!! Sain siinä teräsuojaa aikaiseksi, samoin korjailin niitä näitä puolitiehen jääneitä kohteita.

Suoraan sopivaa 3mm alumiinisoiroa oli hyllyssä. Kaventelin ohjureitani, joihin jäi liikaa tavaraa alas, hitsailin loput vain hepissä olleet jne. Vähän meni lappusirkukseksi tuo takaseinä, mutta galvanoitua kattopelliä ja sitten jo kuvia värissä.


Purin vaijerit, pyörät, trapetsit jne pois niin pääsi tekemään ne loput heppailut, ja hieman lappulaikkaa näyttämään sinne tänne. Mitäs siinä päätin vetää vasaralakkaa selkään ruiskulla. Joudun tätäkin vielä hitsailemaan, mutta nyt oli hyvä hetki vetää suurimmalta osin väriin. Tästä kuvasta jälleen voi päätellä tallini kokoa, niin seuraava vaihe eli nyt alkuun 4 metrinen junarata on hieman haasteellinen. Melkein talutan kelkan tuonne oven ulkopuolelle, ja värkkään sen seuraavaksi kun siihen jo rautoja löytyy.

Tuo 4m löyty nyt lukkoon kun sen mittaista kiskoa, ja kaveriksi teen vielä 2m jatkopätkän. Tämä ihan kuljetusteknisistä syistä. Katselin tuossa jo edukkaita trailerin raatoja, olisiko heti kova istuttaa tämä sellaisen selkään mutta... Loppusijoitus tälle tulee olemaan mökkimailla, joten pistetään rungon alle jälleen muutama akselitumppi helpottamaan siirtelyä. Tämähän on miltei pakko "asemoida" toimintapaikalleen, joten turhaa hienostelua. Siellä metsissä ne puut kuitenkin kasvaa, joista sitä sahatavaraa tälle haetaan. 

Sen junaradan tekoon, ja sitten voisi jo vähän turauttaa!! Kelkasta ei sinällään enää puutu kuin hieman pidätin/lukkorenkaita akseleille. Naamapellit tuohon suojaan, muutoin hilut ja raudat jo löytyy. Kuvittelisin tässä marraskuulla jo jonkinlaista koeajoa tekeväni. 

*********

No nyt kun on karva himoa ollut, sahailin rataa varten välipalikat. Rata tulee olemaan 100x50 L-profiilia, ja välipalat 100x50 RHS. Kelkka siis kulkee tuolla L-profiilin sisäpinnassa. Näin saan hyötykorkeuden kokolailla heti nappiin, ja se kuuluisa viimeinenkin lauta menee. Ohjurit aivan sisään, niin näyttäisi onnistuvan noiden alarullien kanssakin. Moni niitä jo turhiksi kertonut, mutta wanhana metallisahurina en usko ennenkuin näen ja koen. Kuva tästä sommitelmasta ja varmaan viikonloppuna ryhdyn hitsailemaan...

Ja niin se vkl jälleen koitti ja asiaan päästiin, pitemmittä puheitta muutama kuva..


Tein muutaman puupukin avuksi vaaterointiin, ja ihan hyvin onnistui näinkin alkeellisesti. Ensin heppailut, ja pätkillä läjään. Ei se montaa milliä jäänyt heittämään. Jälleen ollaan aika rajoilla tallini koon suhteen, mutta pärjäsin. Nuo pyörät ei voi olla paikallaan sahatessa, mutta ovatkin lähinnä siirtelyä varten. Lisää tukea, tukin stopparit ja kiristimet sekä säädettäviä jalkoja vaaterointiin. Siinähän sitä on taas ohjelmaa.

**********

No nyt on tukille kiinnittimiä ja säätöjaloille paikkoja rungossa. 50 RHS lisäsin vielä, ja nyt on melko tyrnän oloinen koko runko. 20mm kulmarauta selällään minkä päällä kelkkaa ajellaan. Säätöjalat teen erikseen ja laitan pulteilla kiinni. Ei ole enää parhaat maalauskelit ulkona, mutta pakko sitä väriä on jossain kohtaa vetää.


Ahdasta on tallissa kuten näkyy. Ottelen parempia kuvia myöhemmin, mutta nyt alkaa olla kelkan läjäämisen hetket käsillä. Aikaa varsinkin rungon kanssa meni selkeästi enemmän kuin ajattelin. About oleellinen rakenteesta on jo näytetty, joten eikun läjäämään. Kaikemmoista humppaa tiedossa tähän loppuvuoteen, mutta eiköhän se koeajo saada ennen joulua...

VÄLIPÄIVITYS... jälleen. Eli läjäilin kelkan ja moottorikin pääsi vihdoin petiinsä kiinni. Terän jätin pois ja bensaa tankkiin. Annoin kaasuttimen ja bensahanan kumien hetken vetäytyä ja tsekkailin vuotoja. Mitään ei näkynyt niin ryyppy päälle ja jumalauta, sehän lähti ensimmäisellä vedolla käymään!! Tuossa mekaanisessa kilpikonna-jänis kaasuvivussa on niin hyvin säätovaraa, että mitään erillistä kaasuvipua ei selvästikään tarvita. Todella nätisti käy ja täyskaasullakaan meteli ei ole korvia huumaava. 

Keskipakokytkin nappasi mukavan oloisesti kiinni jo puolikaasulla. Näin kun vain tyhjä vetopää pyöri, eli terän kanssa ja sahatessa kun rasitusta kunnolla lienee parempi pitää nopeus reippaasti yli 2000. Ihan jo sillä ettei luistata limppuja vituiksi. Tässä kun on starttimoottori, oli kiinanpoika kytkenyt johdot ikäänkuin siihen kuosiin. Huvittavaa eihän tuo perkele sitten sammunut normi on/off kytkimestään. No pieni muutos eli kaasuttimen suunnalta tuleva musta johto on/off kytkimeen kiinni, se on sytkäpuola. Ruskea joka tulee kytkimen alapuolelta on valo/latauspuola. Suoraan tätä ei saa silti lataamaan, vaan tuohon väliin tarvitsee lataussäätimen jota ei mukana tule. Joissakin koneissa on kyljessä mötti, jossa virta-avain ja muutkin tarvittavat hilppeet sisällä latausta myöten.

Uskaltauduin myös terän kanssa koittamaan ja hyvinhän se pistelee menemään. Teräkin pysähtyy joskin rullaa tovin kaasun päästön jälkeen. 6202 laakerini lämpesivät oikein jonkin verran, mutta tovin käymisen jälkeen rauhottui sekin eli uutuuden kankeutta rasvoissa. Nyt kun kone on ilman mitään kumeja rungossa kiinni, pientä tanssia ja värinää kelkka toki pitää. Sanoisin silti että pienemmät värinät kuin oletin. Kiilahihna luonnollisesti niin kireällä, että minkään kumien varaan en konetta jätä!!

Pientä korjailua joudun kyllä ohjureilleni tekemään, mutta ei tämä kaukana ole siitä millaiseksi tässä kohtaa näyttää jäävän. Kone lähtee niin kevyesti vetämällä käymään, että saa jäädä akkuhilut pois. Ei olla kaukana testisahuista, täytyy käydä muutama ranka mailta hakemassa.

29.11 Testiajot ja sahan läjäily siirtyi terveydellisistä syistä, nimittäin mukkasin rapuissa ja pari kylkiluuta otti osumaa!! Sissos Saatana oli yli viikon todella kipeänä, ja jotain pientä nyt askarrellut kuin hidastetussa elokuvassa. Pistetään jokusia kuvia.

Kylki kipuili siihen malliin, että lähinnä pystyi vain seisomaan kuin kyrpä häissä. No nyt oli hyvä hetki sorvilla laulattaa tämmöisiä säätöpultteja. Eli laakerikuulia upottelin tavan pultinpäihin. Näitä kun sain nipun tehtyä ja läjäilin nuo liukua vaativat, jo vain liikkuu hienosti. Nämä syö pienen uran palikoihin, eli hetken kun runkkaa edestakaisin ja kiristelee loppuu hemppuminen.

Tämä terän kiristyspää tykkäsi nahia eniten. RHS pätkä kun vain on oli hieman salmiakilla, ja parin millin hemppa toisen putken sisällä ei tahtonut riittää linjaamiseen. Nappasin jyrsinkoneessa tuolta maalittomalta osalta 2mm verran vinoon tavaraa pois. Maalia hiukan ja vaseliinia hipu kylkiin läjätessä

Tässä läjättynä kuulapää pulteilla, ja liukuu nyt oikein hyvin. Tämä on siis se jousikuormitettu pää, ja näkyy myös tuo miten purettavissa. Samoin teräohjuri tässä kuvassa jo liukuvana, siinä 260mm iskua. Nuo takapellit nyt on vähän niin ja noin, kun tämä purettavuus edellä tässä menin. Huitaisen vielä palat gummimattoa tuonne roikkumaan.

Ohjuria voi nyt rullailla tuolla 5/8 ketjulla johon sopiva pienehkö ratas löytyi hyllystä. Hieno pyöreä kampikin on jossain, mutta talli niin saatanan sekaisin etten tähän hätään löytänyt x)

Tämän takapään apurungon tein vain 50mm kulmasta, niin se antoi turhia löysiä ja kelkka hetkui työntäessä. Tein muutaman reevan ja nyt jo rauhoittui kummasti. Ajatus oli että seisoo käytännössä koko painollaan tuon etupään varassa, sillä en tämän järeyteen panostanut. Jos koko paska olisi nippuun hitsattu ei varmaan hetkuisi mitään, aina noista pulttiliitoksista löysää löytyy.

Hyvää ja huonoa, heikossa hapessa tuli näitä tekemättömiä tehtyä. Noissa ohjureissani on myös liikaa säätöä. Pultin reijät on 2mm väljät, niin noin niitä ei uskalla jättää. Väljät reiät tein tarkoituksella linjaamista ajatellen, mutta kun tiedän nyt miten terä kulkee vedän muttereihin hepit. Näin jää vielä pikkuväljä kääntämiseen kulkusuuntaan jos tykkää sukeltaa. Kylkeä parannellessa mennään pikku hiljaa...

8.12. Jo härvelin pellejä tehdessä mietin, että sikkikone olisi kyllä kova sana. Arvokkaita pirulaisia täällä, noista kiinalaisistakin saa pulittaa 250-300€. Innostuin tutkimaan ebay tarjontaa ja tsekeistä himaan 130€. 6 paria rissoja oli mukana, kolme kumpaankin pyörö ja kanttiuraan.

Kiinalainen tottakai tämäkin, plussaa rasvanipoista. Kitasyvyys on 450mm ja runko oli sentään 16mm plootua. Eläähän se silti niin heppasin heti latikat vahvariksi ja säätöpultteihin kahvat. Mukava kun on tuota syvyyttä, mutta jopas vain on vittumainen käyttää yksin. Kampea pyörittäessä vaikea sihdata rissoihin, eli jonkin sortin ohjuri pitää vielä kehitellä. Yhtäkaikki naamapellit ensipuraisuna tein, johan jäi juostenkustuiksi mutta olkoon!!

Näin sivuille saranoituna vaikuttivat olevan vähiten tiellä ja kumihaat lukkoina. Aivan mullistavia ei enää puutu, mutta edelleen toipilaana joten hissuksiin.

13.12. Eräänlainen virstanpylväs on nyt saavutettu, eli pilkoin ensimmäisen pöllin!! Testipuu nyt oli hieman kämäinen, vain haapaa noin 1,5m pätkä. Silti olen tyytyväinen teränkulkuun, eikä pinta jäänyt edes niin karvaiseksi kuin haavalta olisin odottanut. Eihän nämä kuvat paljoa kerro, mutta jotain. Positiivisin juttu oli se miten kevyesti kelkka kulkee. Ei voi puhua oikeastaan edes työntämisestä, kunhan siirsi kelkkaa eteenpäin. Lautaa hieman pöllin alla, kun oli nuo vanteet paikallaan.



Näiden lisäksi oli jokunen umpikuiva ja käyrä lauta ja kakkosnelkku joita kokeilin. Hyvin tuli niihinkin suoraa pintaa, ei lähtenyt syyt viemään terää mukana. Arvasinkin että purua tulee, mutta jo näistä sitä tuli helvetin iso kassillinen!! Jo miettimäni lietson tapainen imuri/puhallin ihan oikeasti meni mietintään. Saisi edes hieman sitä heitettyä sivummalle. Toinen huomio on pyörissä, keräävät ikävästi märkää purua mukaansa. Täytyypä tehdä etummaisiin sellainen kaavarin tapainen, vastaava joita sorvin johteilla näkee. 

Kiristysjoustakin vielä joutui trimmaamaan. Jousivakio saa olla melko kusipäinen, tällä 10mm langalla vasta alkoi pysyä. Pitkää joustoa ei tarvitse, milleissä liike. Lautasjouset varmasti kätevämpiä, niitä nyt vain ei nurkissa lojunut. Kylkiluut alkaa asettumaan, voi jo melkein selälläänkin nukkua. Tätä myötä intouduin testisahailuunkin.. muutaman kaljan voimalla :) 

Fairyvesipönttö pitänee kehittää ja letku istutella tuonne ohjurin juureen. Jo tällä sahuulla huomasi miten sitä paskaa alkaa heti istua terään. Eihän se ongelmaa kokonaan poista, mutta ei ainakaan huononna. Tosin näin tallissa sisällä en lähde veden kanssa lotraamaan ja seuraavat testit vedetään todellakin pihalla, sai imuroida koko saatanan seuraavan päivän!! 

Hyvää sahan osalta on se, että tässä talvella tällä ei erityisemmin ollut tarkoituskaan sahailla, nyt vaan rakennellaan. Tarkoittaa että saapa värkin kokolailla valmiiksi, tulee ne pienet osatkin tehtyä ja laitettua jotka huumassa tuppaa jäämään. Mökillä pistäydyin viimeisiä talvikondikseen laittoja tekemässä, ja samalla jo mietin mihin helvettiin tämä siellä laitetaan?? Tämähän vaatii vähintään 5-6m x 7-8m tilan, jotta niitä sahattavia saa edes välttävästi viereen, ja taapulointiin kohta toisen mokoman!! Ihan mökin pihapiiriin tätä ei voi jättää ja mitään valmista plaania ei ole. Näin ollen tienvarresta paikka kyllä löytyy, mutta huutaa jo sekin puunkaatoa, kivien ja kantojen nyppimistä sekä mursketta pohjille ihan huolella. Eli tätä kautta kyllä harrastukselle hintaa tulee, ja vasta vitun 1.5m haapapölkky sahattu :O

Tässä plaaninteossa on kyllä hyvääkin, jo polttopuu touhuilleni viime kesänä parempaa paikkaa mietin. Nyt sitten saisi kaikki puruntuottajat ikäänkuin samalle alueelle, ja ämmäkään ei hermostu kun pieni hajurako. Ei näy mökin instagram fengshui kuvissa mitään puolialastonta näätää vetämässä pölkkyä pieniksi tölkki kädessä. Itse sahallekin voisi tehdä jonkin kevytrakenteisen sääsuojan, eli jonkimmoinen pellilippa päälle, näin moni on kiinteästi asemoidulle tehnyt. Tuossa välillä oli pieni epäilys meneekö koko vehje täysin vitun käteen. No nyt on taas wahva fiilis, niin jos tätä oikeasti käytellä meinaa kai se on perkele ruvettava pistämään se struktuurikin kondikseen.

********************

2021 alkoi!! No näin pyhinä oli taas talliaikaakin, niin ryhdyin puruimurin tekoon. Laitoin ostoilmoa pienestä lietsosta tai puruimurista, mutta eihän se mitään ole poikinut. No vittu, tehdään sitten itse. Näin keskenään kun tekee on imusuhteen kokolailla hatusta vedettyjä. Isompia katselin mailla, ja niiden perusteella omaa näkemystä peliin. Mitäs tässä kun ruvetaan...


Kiinaplasma on kova sana, CUT 40 niminen ollut käytössä jo vuodesta 2008 ja hyvin vetää edelleen. Ylemmässä kuvassa hahmotelma miten leikkasin 4mm levystä, ja alempana nuo leikkeet. Niinkuin plasmalla aina alapintaan jää ruma raati kaadettavaksi, mutta teepäs näitä rälläkällä!! Hukkaa ei jäänyt juuri mitään, tuosta imuaukon fillarista tein itse siiven.


Tuohon pyörään kaivoin ensin reiän, ja hitsasin navan. Sorvissa pyöräytin niin saatiin kokolailla heittämätön hitsauksen jälijiltä kun akselissa kiinni. Hieman konahdin kiilan kanssa, porasin vain akselin ja navan väliin 8mm reiän ja poranterä reikään. Pari 8mm pidätintä ja vielä lukkopultti akselin päähän, luulisi pysyvän 20mm akselilla. Pistin rievän jakopäähän, ja porasin lapoja varten kohdistusreiät. 4x60x80 lattaa lavat ja 275mm koko rievän halkaisija. Pyöräytin koko vermettä vielä sorvissa, ja melko pienellä lastulla loppui hakkaus. Ei mikään paras tasapainotus, mutta tällä mennään.


Vähän tulee näitä kuvia otettua, kun en ole varsinainen some mies touhutessa. Siinä kuitenkin laakerointi ja imuyhde värjäiltynä. Imu 95mm ja pihalle 110mm, mitä putkia nyt sattui olemaan ja järkevä suhde imua ajatellen. Porakoneella pyörittäen letkun pätkällä suht hyvään tasapainoon jäi siipi, ja puhallustakin on. Kiilahihnalla veto käyttöakselin perästä ja suhteeksi ajattelin 1.5, eli pyörii 1500rpm ylöspäin. Istutus ja imukohta on vielä karvan mietinnässä, mutta pistetään seuraava kuva kun löytynyt.

Tähän vielä välipäivityskuva, kiinnitys on nyt noin roikkuvana niin saan hihnan kireälle ilman miettimääni apukiristintä. Samalla runkoon tuli tehtyä vähintään epäilyttävän näköisiä vahvistuksia, kun suunnitelma tottakai muuttui lennossa.


Tilasin tuolle SPA118 siivalle kaveriksi 75mm ja sopivan hihnan, noinko saisi ne viikonlopuksi noin voisi pyöritellä. Näillä jää sitten 1.57 suhteeksi, niin päästän parin tonnin ylikin. Niin kevyesti tämä pyörii, että en usko syövän juurikaan voimaa itse sahaukselta. 

13.1.21. Sain siivan ja remmin, joten pääsi paremmin sovittamaan. Hyvinhän nuo istui, joten eikun Loncin pyörimään. Vetelin puolikaasulta täysille, ja mitään hirveää pärräämistä en havainnut. Näin ollen totean puhaltimen tasapainon olevan riittävä. Yllättävän kovaa imua tuntuu ottavan, ja puhallus on melkoinen. Parin metrin päästä lähti tyhjät kaljatölkit ja pölyt pöydältä tehokkaasti 😁

Hieman konahdin ja tein ihan rälläkällä tylysti uran kiilalle tuohon puhaltimen päähän. Aina ei vaan vittu jaksa purkaa ja jyrsimelle sovittaa. Tehon tarvekin tuntuu olevan pienehkö, lähti rullaamaan mielestäni samaan tapaan kuin pelkällä terällä. Toki kun 13hp kone, niin ei tässä pidäkään mitään jarrua ilmetä.


Ensimmäiseen testiin en puhkonut järkevää aukkoa tuonne suojakoppaan. No siitä näki kuitenkin pyryviivan mihin purua tykkää heittää. Laitoin nyt 100mm ilmastointikäyrän sille herkkulinjalle, käyrä imurissa kiinni 50mm leveällä kumisuikaleella. Kun tutisevia elementtejä on monta, niin gummikaulus antaa paljon anteeksi. Tästä jää niin hyvä fiilis, että voisi jopa toimia. Nyt huutaa muistakin parantelu syistä jälleen tukkitestejä. Tallissa sisällä en sahaile, eli kone ulos kun mukavan leuto keli. 

*****************

9.3.21 kevät tulosssa kuvittelin ja vein sahan pihalle. No samantein vitullinen lumimyrsky ja -20 :) Sinällään ei haittaa, siinä suojapäivinä sain jatkopöytäni tuikittua tikkiin. Ensin kuvasarja aiheesta


Nyt kun herra saha oli kuukausien jälkeen tallista pihalla, sain tämän parin metrin jatkopöydän tulille. Hitsailin sen ensin siedettävään kuntoon, ja vein ulos jossa liitos 50x50 tukirankaan. Tein jämptit putkiin sisälle menevät palikat joilla 50 istuvat toisiinsa, ja samalla näki linjata kulmaraudan kelkan pyöriä varten.


Siinähän sitten heppailin nämä ihan puikolla, jonka jälkeen jatkopala sisälle ja mikillä kunnolla kiinni. Sitten turautinkin jo vastaavaa vasaralakkaa päälle kuten aiemmin, eli se on hänessä!! Kuvia tosiaan ei taas juuri näitä enempää ole, mutta eiköhän näistä jujun saa. Uskoisin että istuu riittävän suoraan alkuperäisen 4 metrin jatkoksi.

*****************

26.8.

Kesä tuli, ja tässä kohtaa jo käytännössä mennyt. Sahalla ei erikoisia keritty tekemään, mutta oheistoimintaa senkin edestä. Tilaahan tämä huutaa ihan helvetisti, eli ihan pihassa ei sahailla. Mailla oli jo puolivalmis wanha aukko, johon aikoinaan oli mallailtu jotain liiterin tapaista ja vastaavaa tilaa. Jo viimekesänä kaatelin sieltä kaikki raivurilla menevät, tottakai jo umpeen kasvaminen alkanut vuosikymmenissä. Tälle kesää olikin sitten päävastustajat jäljellä, ja voin sanoa että vittu ja kristus notta saha lauloi!!!


Kun ei tähän hommaan mitään kummempia ollut paitsi wanha partner, pätkin kaikki siihen mittaan että jaksoin raahata sivuille polttopuiksi. Ei näitä kesken kesää kaadettuja sahuisiin viitsinyt säästellä, ja milläs niitä olisin edes siirrellyt.


Niin kutsuttu "hovikuokkani" kerkesi vasta juhannuksen päälle pohjia kuokkimaan. Samaa kyytiä kun saatiin kaiveltua kippasi auto aina kuorman. 3 päivässä pistettiin 250 tonnia tavaraa pohjiin. Hyvää on se että peruskallio tuli vastaan, eipä juuri roudi. Kohta kuokka reissun perään sain vielä ilmaista täyttömaata 50 tonnia, jotka kärräilin omalla härvelillä. Ihan kliffa plaani näin harrastelijalle saatiin.


 

Kuvat taas väärässä päiväjärjestyksessä, mutta saa käsityksen. Toisella reunalla kallio vastassa ja laskee vajaan metrin tuohon penkalle. Näyttää kuvassa että penkkaa enempi kuin livenä. Mutta siellä jo saha kurkistelee, joten asiaan!


 Heinäkuun puoleen väliin sain sitten sahan roudattua maille. Ilman näitä siirtopyöriä olisin ollut aivan kusessa keskenäni, eli ihan ok varusteet. Ns säätöjalat nyt jäi, ovat edelleen verstaalla kesken. Ei mitään sahuut menevät sinne ensikesään, niin kerkiän ne laittamaan kyllä. Testisahuita nyt kuitenkin oli tehtävä, niin vaateroin puolivillaisen pedin 50x50 laatoille.




Tosiaan erikoisia tukkeja ei testeihin ollut, joten näitä kullinpätkiä ajellessa. Jos jotain niin tuo puhaltimeni toimii erinomaisesti. Kuten kuvista näkyy haluaa puhaltaa tuonne 2-3 metrin päähän oitis. Juuttisäkkejä hain hyvän setin, niin eipähän täyty plaani purusta. Sahaaminen meni hienosti, kunnes karvan heppoisesti puristamani pölkky kääntyi... No terä päältä ja otti vauriota noista ovien rungoista.

Opin tästä oitis... leikkasin oviin varmuuskolot, ja kunnon nailonin pätkät kaappariksi. Nyt saadaan terä kiinni ilman vaurioita jos tai KUN lähtee päältä. Tämähän koskee lähinnä kelkan takaisinvetoa, varsinkin jos pölkky huonosti kiinni. Osa ilmeisesti karvan nostaa, mutta pääosin vedetään takaisin samassa korossa. Näin maalaisjärjellä jos haritus on OK, ei tuo vaadi nostoa ja tuskin edes piirrottaa pintaa väärinpäin. Näistä en vielä osaa sanoa valitettavan pieneksi jääneiden testieni osalta. Ensi kesänä sitten olen kenties viisaampi.

Tyylikkään katon päätin väsätä kelkan päälle :) Juu ei ole kaunis, mutta eipähän ole moottori ja laakeripukit suotta räntäsateita ottamassa. Talvisäilytystä ajatellen tähän ripustaa kevytpeitteen näppärästi. Ilma kiertää, niin ei tee höyrykaappia niinkuin usein pressun alla käy. Tälle kesää sahuut jäi vähiin, mutta onpahan edes mestat missä ryhtyä. Puun hakua ja talviaurausta silmällä pitäen tulin hankkineeksi uutta kalustoa...

Herra Polaris Sportsman 570. Mukaan sain warnin lumilevyn ja pienen ihan kotimaisen 1-akselisen kärryn. Silläkin tavaraa jo paljon liikkui, mutta metsätöitä ajatellen mietiskellyt jo olisiko juontokärry vai oikein teli (ja jokin puomiviritelmä) Tässähän sitä taas pieneen päähäni mietittävää talveksi, ja rakenneltavaa... to be continued

*****************

Syyskuu 2022, eli noin vuosi viime kirjoituksesta. Erinäisistä syistä sahattavan tavaran kaataminen meni aivan liian pitkälle kevättä. Näin ollen märkää sahailin, joskin ihan kiitettävän määrän kesän tarpeisiin. Pistetään nyt jokunen kuva alkuun. Purupussin roikotin on hieman kälyinen, mutta voi että on hyvä peli tuo puhallin! Purua tulee niin perkeleesti, että sitä raahattiin pussitolkulla emännän kukkapenkkeihin ja loput metsään. Kahlaisin jo purussa ilman sitä!!


Ensimmäisessä kuvassa pisin mahdollinen mitä pöydälläni sahaa. Pölkky oli 5300 ja 10-15 senttiä jäi varaa. Näin pitkää tavaraa tulen epäilemättä sahaamaan niin vähän, että ei mitään ongelmaa. Jo se että tavaraa joudun liikuttelemaan mönkijäkärryllä rajaa järkevän mitan 3+ metriin. Tämä on kokolailla oma harrastukseni kaadosta piiruun, en tee mitään bisnestä tällä. Oma selkäranka on rajoittava tekijä.

Mutta mitä sahailin ja ensimmäisenä kautena miksi niin... Ajatus oli tehdä järkevän kokoinen yksilappeinen "konevaja" tuonne plaanin reunaan. Pyrin sahaamaan 6x2 kattopiiruiksi ja 4x4 ala/ylä runkoihin niin paljon kuin pystyin. Osa jäi rumasti vajaakanttiin, mutta ei haittaa kun harkkojen päälle tehtyä haetaan. Kun 6 jäi rumasti vajaaksi tein 5 ja kaikille käyttöä kyllä löytyi.

Viimeisessä kuvassa näkyy järkkypainavista tyvipölkyistä tehtyä lyhyttä tuppea pöytähommiin. Tässä tullaan juuri siihen kalustoon, eli mitä voi liikuttaa. Plaanin reunoille jäi niin isoa puuta, että suurin osa sahuista on näitä. Vielä pystyi kaatamaan suurimmat käytännössä suoraan plaanille. Tulevan "konesuojan" teon jälkeen ei enää onnistu niin helposti.


Tein trukkipiikit Herra Härveliini, ja ovat kyllä kenties monikäyttöisin työkalu siinä. Niillä tuli kiskottua plaanin rajoilta metsään jääneitä pölkkyjä, ja pöydälle nostot. Takana näkyy mönkijäkärryni sähkövinssillä pöytähommaan, mutta tänä kesänä oli vain pintakärrynä polttopuille. 4500 pitkää 6" sain aikaiseksi niin paljon, että se määritti myös vajani lopullisen koon 3500x8000.


Plaani vietti tuonne rotkoon, joten puoli kuormaa 0-16 ja tärylätkää perään. Käytössä oli kinuski atlas 80kg kopio, ja yllättävän kovaa hakkaa! Kastelin ja ajelin pari päivää, aina löytyi monttua mihin lisätä. Sitten päästiin asiaan ja 150mm lecaharkkojen päälle tekemään. Siinä jo parahia 4" piiruja pystyssä. Tämänkin kun yksin tein tulipa "vihreä" ristilaser hommattua. Ei sekään suorassa auringossa toimi, mutta jo pikku katveessa oikeasti näkee viivan. Oli perkeleen hyvä yksin tehdessä, ja mökin pystyheitto jäi 2cm eli OK.


Jonkin verran 2x4 tavaraa oli ainakin 15 vuoden takaa tapulissa, joka kokenut pahasti vesivauriota. Pohjilta valkkasin kelpaavat, ja omilla sahauksilla päästiin näin pitkälle. Lautatavaraa ei juuri ollut, joten sitä jouduin hakemaan. Nyt onneksi perus 22x100 saa jo tolkulliseen hintaan. Ikkunoita ja käyntiovikin pitää olla tottakai. Rintsikkani remontista näitä raahasin maille odottamaan ja nythän se tarve tuli.

Ristiin menevät liukuovet oli mielestäni ainoa järkevä vaihtoehto. En edes miettinyt vaihtoehtona muuta kuin metallirunkoisia ovia. Vaneria oli aikomus laittaa pintaan, joten huonekaluputkesta tehdyt rungotkin riittää. Näin jo painonkin takia, kulmaraudoilla terästettynä 6.5mm vaneri selässä painavat mukavasti. Yksin en rissoille ovia enää saanut, yli 8m2 vaneria näissä per ovi. 


Ovien mittaan 2500 vaneri olisi ollut nappi, mutta helvetin huonossa yleensäkin saanti jokapuolella. 3000 levy oli ainoa mitä paikallisilla tarjolla joten helppo valinta. Jäi harmillinen paikko reunaan, mutta ei näytä edes niin pahalta kuin tässä kuvassa. Hintakin vanerille oli sitä luokkaa, että muistan nämä elämäni kalleimpina ovina!!! Koko tönö on katon lisäksi vuorattu kaverin rintsikan wanhoilla kattopelleillä, eli parasta mahdollista kierrätystä.

Nyt suurin osa vermeistä jo katonalla talvehtimassa, ja plaanille saa selkeämpää tilaa sahan kanssa touhuta. Mitä tästä on opittu, niin parin vuoden projekti jo ollut eikä loppua näy. Sahaako tällä nyt sitten halpoja puita niin ei!! Kuoletusaika ottaa osansa, mutta tämähän on harrastus. Niin moni asia kaikista himmeleistä mitä tehnyt tukee kuitenkin toisiaan, joten henkisesti olen voittaja :) 

Koitan muistaa laittaa jotain kuvia viimeistään "kaadoilta". Kalusto kun on pienehköä kaadan ennen kunnon lumia muutamat isommat ensikesän sahailuihin. TO BE CONTINUED

*************************

Päivitys näin marraskuun alkuun 2022. Kaadettavat ovat vielä pystyssä, mutta innostuin harituslaitteen värkkäämään. Pirun kalliita nämäkin kaupallisena, taisi halvinkin olla 300€ ja hinta ylöspäin. Todella edukkaita versioita nähnyt porukalla, helpoimmillaan 2 lattarautaa joissa säätöruuvi ja ruuvipenkissä puristelee. Kuva jostain netin syövereistä vastapalloon vetävästä, mutta tässä mielestäni pelko tehdä helposti haukkaava terä jollei ruuvit juuri napissa. Yhden hampaan puolittain tekee kyllä jollei kiire ole.

Halusin kuitenkin hieman enemmän kaupallisia muistuttavan tehdä. Aika monissa kaupallisissakin terä pitää pyöräyttää ympäri, että saa haritettua molemmin puolin. Ovat kyllä niin vittumaisia pyöräyttää, että yksin kun tuota tekee kuulostaa aina sairasloma varoitukselta. Varmasti kokemuksella menee ilman mitään, mutta aikamoinen ponnausvoima on jo 27mm terälläkin kun se kääntyy, ja hanskat oltava hyvät!!

Tämän vuoksi yksi parhaista oli Woodlandmillsillä, siinä haritus pihdeillä joissa digitaalinen heittokello kiinni ja flipataan puolelta toiselle. Peltisen oloinen, mutta hyvät säädöt erijakoisille terille ja halvimmasta päästä mitä näitä on. Hyviä videoita löytyy tuubista, näppärän oloinen peli kyllä. Kuva tästä jos joku kaupalliseen innostuu.

Toinen yleisempi tapa näyttää olevan mäntä tyyppinen painin, jollaisia mm. Norwood ja Wood-Mizer kaupittelee. Erona tuollainen esijännitetty painin tai trapetsi tyyppinen kampi. Näissä molemmissa ajateltu terän pyöräytystä. Jos tilaa on ja värkkää kiinni isoon pöytään tai vastaavaan tasoon toimivat ilman pyörittämistä nämäkin. Toki joudut väärälle puolen tai sisälle terää, mutta itse en pidä ongelmana. Muutama kuva näistä, ihan vain jos joku saa AHAA elämyksen suunnitteluun. Googleen "blade tooth setter" niin löytyy jos jonkinmoista.


Päädyin värkkäämään puoliväli version kaikista näistä. Tuolle esijännitykselle en nähnyt tarvetta, ja sellainen jolla terää ei tarvitse pyöräyttää. Muutama kuva tästä


Koko värkki on tehty lähinnä pätkistä mitä hukkalaatikosta löytyi. 100mm RHS pätkä johon sitten sommittelin koko paskan. Tuohon itse mäntäosioon pultattu varsinainen terävaste on suunnittelu kukkanen, MUTTA hyvää tässä että sain molemmat ajettua jyrsinkoneessa tappiterällä suoraksi. Täysin purettavissa jos joskus tulee tarve muutella. Ohjaava pidempi holkki on karvan väljäksi ajamani holkki edellisistä projekteista. Sillä siinä pidätin päällä, toimii tässä ei mennyt hukkaan.

Kaikki ruuvit tein tavan M-kierteelle, mutta kehotan hienostelemaan eli hienokierteillä. Säätövaroja tässä on paljon, mutta tuo teränirkkoa painava M8 voisi olla tyylikkäämpi. Jollen muka tuolla kymppejä löydä, tehdään hienompi kierre. Kello on marketti tavaraa, jolle juuri kympit uskaltaa luottaa. Tässä tehdään 0.4-0.5mm haritusta, niin mitutoyoa ei kyllä tarvita. Nirkon joutuu aina painamaan yli koska palautuu, eli tärkein katsoa se ensimmäinen nirkko hyvin millä painelee koko terän. Kesken kisoja säätöjä ei muutella!! Jos toteaa harituksen liian pieneksi, sitten koko terä uudelleen läpi.

Tällä saan säätöjen puolesta tehtyä noin 35mm asti leveitä teriä. Kuvissa näkyy varressa oleva vaneritaso jolle kiristysruuvi, ja vastaava heittokellon alla. Kun olen harittanut sisäpuolen, siirrän varren kellon puolelle ja teen ulkopuolen. Toimii hyvin tässä tallin heppaus/hitsauspukissa, kellon lukemaa vain katsoo eripuolelta. Samalla haritus pysyy varpilla samana, vain suunta muuttuu. Kaupallisissa näkyy säädettävät rajoittimet terähankaan, jolloin varmuudella jako pysyy samana. Sellaiset taidan vielä itsekin tähän värkätä, mutta kyllä tuosta päältä näkee hyvin hampaan. Urakkatahti on toinen juttu, mutta sitten on vielä toinenkin syy miksi ne pitääkin tehdä....

Jos ei aja naulaan tai muuta millä terä oikeasti saa kipeää, eivät ne ihan äkkiä tylsty. Haritus taas häviää helposti jos teräkireys tai suuntaus heittää. Pienien toimintahäiriöiden vuoksi totesin tämän käytännössä uudella terällä. Ohjurini löystyi ja oitis isoon tukkiin veto söi haritusta niin, että sen näki jo silmällä. Ei tarvetta teroittaa, vaan korjata haritus. Sillä tämä värkki on se tarpeellisin, pelastaa monta terää. 

Mutta kun saha kulkee hyvin kyllä se teroituksen tarvekin tulee. Riippuen teristä niitä voi teroitella useitakin kertoja, jopa 5 hehkuttelee varsinkin näiden teroituskoneiden valmistajat. Puhun tässä tottakai peltiteristä joissa karkaistu kärki, eli teroituksen pitää olla todella hellävarainen. Kaupallisia on ja melko jänniä värkkejä tehdä. Otan tähän paremmin kantaa kun ryhdyn tekemään, tiedossa on jo että suhteellisen vittumainen projekti ja siksi kaupallisilla hinta kova.

Ajatus on että oikeastaan voisin teroittimen ympätä tähän samaan runkoon. On tarpeeksi jämptiä tavaraa, mutta meneekö liian vaikeaksi. Jää nähtäväksi kun saan aikaiseksi, tämä on lähinnä kylmän sydäntalven projekti. palataan jälleen kun jotain.....