Lukijat

maanantai 19. huhtikuuta 2021

Herra sorvi Colchester Triumph 2000

 Hieman modernimpaa sorvia olen katsellut vaihtelevan aktiivisesti noin vuoden päivät. Liekö koronan vaikutusta, mutta tupanneet menemään muutamassa päivässä. Hinnat myös kivunneet pilviin, mikä osaltaan on rauhoitellut ostohaluja. Olin jo luovuttanut näin kesää kohti, mutta siten tuli kaverilta vinkki facebookin johonkin romurinkiin. Colsu näytti niin hyvältä, että käskin nakata YV AV Muijalta kysytty!! Sain myyjän numeron varasin sorvin näkemättä.

Seuraavalla viikolla kävin konetta katsomassa parin tunnin ajomatkan päässä. Kaupat tehtiin ja sainpa vielä heidän kanssaan sovittua kuljetuksen omalle tallille. Tämä oli suurin plussa, sillä tiesin että hommaan tarvitaan melko järeä pilkki. Muutaman viikon päästä se päivä sitten koitti. Kuten kuvista näkyy hieman haastetta hommassa oli. Wanha pihalle ja uusi sisälle win-win tilanne.


Ostopäätös tämän kohdalla liittyy kokemuksiin omilta kunnossapito ajoilta. Olen nimittäin katsellut vuosikaudet miten tämmöinen Colchester Triumph 2000 pyörii verstaalla. Muutama kuva koneesta ja sitten mutustelen hieman kukas tämä on.


 Joku ilkimys oli pöllinyt koneen tyyppikilven, mutta tunnistin tämän 99% Triumphiksi ja kuva setä miehelle vahvisti asian. Tätä on tehty 30" ja 50" johteilla eli kärkiväli 750 tai 1200mm jollainen tämä on. Fyysisesti kone on 2450mm pitkä, eli koettelee tallini rajoja. Koneteho on 4Kw, joten 16A nauloilla pärjää hyvin. Pakalle vaihteita 16kpl 25-2000rpm, milliset ja tuumaiset nousut suoraan laatikosta. Löytyy jopa modulikierteet, niitä varten on jo pari ratasta flipattava. Yllättävän hyvät öljyt jokapaikassa ja kaikki vaikuttaa toimivan muljupumppua myöden. Johtoruuvi ei pyörinyt, syyllinen oli katkennut murtosokka. Tähän löytyy hyvin ohjekirjoja ja tietoa netistä, myös varaosia jos tarve tulee. Sarjanumeron perusteella on vuosimallia 1974, ja palvellut aikuiskoulutuskeskuksen koneena huutokauppaan asti josta ostettu useita vuotta sitten.

Kone oli suhteellisen paskainen, joten kärkeen tein 10-15% muljuseoksen hanakuumaan ämpärilliseen ja eikun pesemään. Harjaa, muljua ja paineilmaa vuorotellen ja tunnissa paskan alta löytyi oikein hyväkuntoiset johteet ja ruuvit. Monenlaisia litkuja on porukka pesuihin käyttänyt, mutta kyllä mulju ja lämpöinen vesi on se kehityksen huippu! Nostettava suoja vaikuttaa oikein toimivalta, ja oli oikein ledi "ajovalo" asennettuna. Miinukset löytyvät lähinnä varustelu puolelta. 

Koneen mukana ei tullut sitten juuri mitään pisteosia. Oikeastaan ainoa oli murjottu Dickson nro. 2 pikavaihtopidin yhdellä pitimellä. 250mm pakka on ruåttalainen SCA (Svensk chuck fabriken) yksillä leuoilla ja suhteellisesti iskua saanut sekin. Halkaisu urassa näkyy mellapeltiä, joten en osaa sanoa mitä on konstailtu enkä muuten aukaise. Parhaasta reiästä kiristää alle kympin heiton. Tällä mennään nyt alkuun, mutta camlock D1-6 pakkaa täytyy ruveta kyttäilemään.

Tykästyin wanhassa koneessa noihin vaihtopitimiin, niin tilasin tähän jo multifix kopion Paulimot merkkisenä. Kokona B 32mm varsiin asti, ja merkkiä on porukka kehunut ihan toimivaksi. Neljällä pitimellä 390€ posteineen, paketti saapunee jo tällä viikolla niin pääsee makustelemaan. Öljynvaihtoa, muljutankin pesua jne pientä huoltoa vielä tehtäväksi. Paikalleen laahaamisessakin pientä askaretta, painoa onneksi vain 1300kg. Säädettävät konetassut löytyy, plussaa niistä. 

Kesä tulee joten sorvin äärellä tehdään vain välttämättömiä. Päivityksiä sitten kun jotain näytettävää on. Pienenä turhamaisuutena vielä tuo puuttunut kyltti. Piirsin sitten kuvan ja tulostin Prusalla uuden, näihin tunnelmiin :)

*********************************

Itse kone tuossa jo tulikin pestyä, mutta kuinkas se muljupumppu... Ennen -> jälkeen kuvat


Semmoinen parin kilon jankki pohjalla oli, ihan lastalla kaapimalla pois. Kun näinkin hyväksi sain, tein uuden satsin muljua. 10L ämpäri hanakuumaa vettä, litra muljua ja kunnon kulaus kloritea sekaan. Tällä huuhdoin laarin uudelleen tiskiharjan kera, ja nyt saa klorite setti vaikuttaa tankissa jokusen päivän. Josko tällä pahimmat pöpöt kuolee, niin kestäisi mulju ikää paremmin. Nyt kun tämmöinen pumppu on, siirryn sitten ihan vesimuljun pariin. Tähän asti olen mennyt suoralla öljyllä.

Tuossa vielä kuva karvan raiskatusta Dicksonista. Yksi mäntä puuttuu ja ainokaiseen pitimeen korkosäädön ruuvi hitsattu kiinni. No voihan vittu totesin, ja tilasin sen multifix kopion. Öljytkin tuli vaihdeltua, 46 hytikkaa 15L karalle ja 3L nortoniin, pöytään 68 johdeöljyä 3L.

**********************

 Tuli otettua ekat lastut, keskitysholkki tuolle Multifixille. Kuten näkyy monenmoista pidintä on ollut aikoinaan kiinni. Osassa reikiä kierteet ja muutama lukkotapin paikka. Ihan pätevän oloinen kinuski tämä Paulimot.


Nyt kun korona jyllää, on vähän kaikenlainen tavara loppu. Heräsin tähän, ja ajattelin tilata vastaavalla näytöllä olevat digitaalit kuin jyrsinkoneeseen... No olin jo hieman myöhässä, johan sai kaivaa että sauvat löytyi ja hintakin pompannut reippaasti. Yhtäkaikki setti on nyt odottelemassa syksyä, palaillaan kun jotain asennuksesta.

*******************

Yhdenmiehen showna näiden siirtely välillä aiheuttaa päänvaivaa. Noo hitsailin tuollaisen ns. väliaikaisen pukin ja kellotaljalla kone liikenteeseen.


Olihan vittu tuo kynnys ylittää, mutta tässä jo niin pitkällä kuin koneen halusin. Lenkkiavaimille piti nyt uusi paikka keksiä. Huumorina ikkunassa edelleen X vuosien takaa, kun oli jokin ongelma. Aina kun Mulderilla oli ongelmia pisti X teipillä ikkunaan, ja jo vain hempahti joku CIA kyrpä kertomaan miten homma menee 😁

Prässin laitoin taas tuohon johteiden perään, minulle riittää vajaa metri hyvin. Nuo digitaalit jotka ostin on 1000/250mm sauvoilla, joten täyttä johdevetoa ei niillä edes tekisi. Ovat periaatteessa täysin vastaavat kuin jyrsinkoneeseen jo laittamani VEVOR-merkkiset. Lasisauvat 5 mikin tarkkuudella, ja täysin sama päätelaite. 

Itse päätelaite ja sauvat ovat nyt periaatteessa samat jyrsinkone ja tämä. Sikäli hyvä että karvan aneemisen oloisen liittymän toiminnot pysyy edes jotenkin muistissa. Juuri mulkaisin euroopan varastojen tilannetta, niin tyhjää on eli nyt joutuisi haalimaan sauvan sieltä, toisen täältä. Palailen asiaan taas kun sauvoja ryhdyn laittamaan...

****************

Syyskuu 2021... Alkaa olla jo niin ikäviä sateisia 10 asteen viikonloppuja, ettei emäntäväki enää halua mökille lähteä. Näin ollen jäi pari latenight eli nyt "lathenight" iltaa, niin ryhdyin sauvoja laittamaan. Harmillisesti tuo hieno kotimainen Finnsafetyn suoja joutui lähtemään. Oli kiinnitetty niin kelkan juureen, että sauva ei sovi, ja on se ainoa tolkullinen paikka. Katsotaan sauvojen jälkeen saisinko tuon viälä kiinni, ja original colchester tuote löytyisi myös tuon pelliläpän tilalle.

Tässä suojahommassa varmaan käynyt niin, että kun koulun kone, on parempaa tarvinnut laittaa säädösten takia. Sitten taas kytkin jolla kone pysähtyy, kun suojan nyppää ylös ei enää toiminut. Laitettu tuo pelliläpyskä, niin myöskään pakka-avain ei jää vahingossakaan paikalleen. Siihen kairasin reiän heti ensimmäisenä iltana kun tällä sorvasin :)


Katselin kuvahaulla miten colsuihin näitä laitettu, ja pieni kiinalainen bugi tässä ilmeni. Kuvista näkyykin, että sauva käy kokolailla muljuseinässä. Tämä johtuu osin näiden yleisimpien kinuskisauvojen asennusmitasta joka on +140mm haluttuun iskuun. Samalla sauva nousi huomattavasti korkeammalle kuin ajattelin, eli syö halkaisijaa pöydän päällä. 

En tarkemmin mittaillut, mutta 150mm pyörähtää varmasti ja enpä ole tainnut moista tähänkään mennessä ylittää. Jos oikein kireitä urakoita tulisi, niin heittämällä sauva kyljelleen pudotetaan korkoa 30mm. Päätin nyt pitää näin, kun suojakin sopi suoraan. Lastut ja varsinkin mulju valuu haluttuun suuntaan. Harvemmin sitä tulee käytettyä, mutta vittua jos ruuttaa sauvan täyteen.

Kuriositeettina tähän Goodwinin sauvasta kuva, myyvät suoraan colsuun käypäistä settiä M-DRO nimellä. Muljukaukaloa on kuvassa kipattu enemmän, joten sopisiko varmuudella tämäkään. Mittasuhteista päätellen itse asennuspituus on pirusti lyhyempi.

Rungon takana oli valmiiksi porattuja tuumaisia reikiä 10kpl kahtena rivinä. Uskoisin olevan ihan tehtaalta, mitä lie kartion ajamista tai vastaavaa lisäjohdetta varten? Sellainen oli edellisessäni optiona juuri kartiolle. 5x60 latasta 1350mm pätkä alustaksi 5 pultilla runkoon kiinni. Sauvan päihin vielä 6mm latikkaa pätkät hepillä kiinni, sai tolkulliset jengat aikaiseksi.



 Lukijan kiinnitys vielä tekemättä, nyt kun tätä kirjoitin. Runko sanoo ihan koneen kuvissa 7.5 astetta, joten jaksaisiko tuolle tehdä vaikka ihan jyrsimella alumiinista. Pari kuvaa vielä jyrsinkoneen ja tämän setin näytöistä. Ovat siis täysin samaa rautaa oletusarvoisesti, SNS-3V ja 2V akselien mukaan. Ensimmäiset sauvat VEVOR merkkisenä olivat kieltämättä karvan laadukkaamman oloiset viimeistelylleen kuin nämä sorviin tulleet. Soonny korona, niin mennään niillä mitä saadaan.


************************************

19.9. Sain viikonlopun aikana myös pitemmän sauvan kellotettua. Päistä käy nollaa, mutta keskeltä heittää reippaasti yli kympin. Mitata ei oikein voi kuin sauvan rungosta kello kelkan päällä, joten menee sauvan rungon piikkiin. Metrin matkalla kymppi aivan hyvä, osuu hyvinkin lukupään toleranssiin. Kiinalainen halpis, mitäs tähän muuta sanoo.




Päätin nyt tehdä jalan mustasta heppailemalla, ei jaksanut ruveta jyrsinkoneella jeesustelemaan. Ensimmäisessä kuvassa hepattuna testissä. Pieni vilunki ja tuolla pultilla painatan rungosta, niin sai kulman nappiin. Samalla loppui hetkuminen kun karvan jännärillä, armollinen itselleni ja hyväksytty.

Siinä jo lukemia näkyy, johdoille täytyy läpivienti muljukaukaloon värkätä. Sen mitä nyt pyörittelin ja tarkoituksella kelkkoja hetkutin, on heitto niissä pieni. 900mm nurkille jää mahdollinen kärkiväli, nyt kun tuo prässi tuolla päädyssä. Käyttökokemuksia joskus syksymmästä. Harmitti tuon hyvän lastusuojan pois jääminen, sitä vielä pohdin josko runkoon kiinteäksi pulttaisi.

********************

Joulukuu 2022...

 Edellinen päivitys yli vuoden takaa, joten jotain on colsunkin kanssa touhuttu. Tuon lastusuojan päädyin laittamaan kiinteäksi. Teen niin pieniä piiperryksiä pääosin, että liikkuvalle ei ole tarvetta. Asennus rytäkässä orkkis ledivalo meni rikki, niin nyt tuommoinen työkonevalo ajaa asiaa. Colsussa on 30V muuntaja tähän hommaan, joten halpoja valoja päivittää. Kuvassa jo uudehko pakka kiinni joten siitä asiaa...

Pakkaa katselin semi aktiivisesti, mutta ei näitä D6 näe missään. Laitoin sitten ihan ostoilmoitusta mm koneistajaryhmiin facessa ja useampaan muuhun... NO EI! Kollasin ebay.de ja edelleen löytyi Bisonin uudeksi reitattu pakka, jota katselin jo kesällä. Kuvista ja numeroista näki että wanhempaa tuotantoa, mutta ei haittaa leukoja näihin saa hyvin. Laitoin härskin alihinnan ehdotukseksi ja hupskukkuu, se on nyt sun sano ebay. Toimitus oli pirun nopea ja tutkimaan mitä tuli ostettua.

Tässä unboxing kuva ja Herra Bison epäilemättä on täysin käyttämätön. Oli vielä ihan bisonin omassa pahvilaatikossa, mutta muutama juttu. Ilmeisesti jossain kuljetuksessa oli jokin muu kova mennyt laatikosta läpi, ja hieronut ulkopintaan naarmuja. Lienee tästä syystä jäänyt myymättä, tai tullut palautuksena. Yhtäkaikki pärnyy pakka ulko-sisä leuoilla olin vähintään tyytyväinen. Soitin Nurminen Toolsille kun Bison Suomi myyjä, niin tuo puuttuva D-tappi löytyi heti. Kun uusi pakka oli kätösillä, wanha hurri irti ja ihmettelemään.

 Raakoja nämä salamakuvat, mutta tosiaan colsussa on osumia ja maalivaurioita siellä täällä. Itse koneen karassa sinällään ei ollut mitään vakavaa. Muljun ja huonon säilytyksen vuoksi ottanut tietenkin ikävää korroosiota. Liuottelin rostoff tyylisellä viikon verran, välillä teräsvillaa ja pesua. Naamapinnassa ei tämän päälle ollut mitään, kartiossa pieni kolhu. Sen korjaaminen hienolla viilalla ja herra Bison tilalle.

Colsun kara itsessään tuosta kartiolta oli parin satkun sisään. Pakka on nyt oman nollansa kanssa samassa kuin karaan merkitty. Tein testejä eri halkaisijoilla olevilla tapeilla, ja pahimmillaan menee kympin luokkaa. Täytynee vielä koittaa uutta nollaa pyöräyttämällä, ja pakka oli melko jähmeä pyörimäänkin alkuun. Nyt kun olen ölppää pumpannut nippaan pyörii jo nätimmin, kun varastorasvat häipyneet. Nyt ollut niin vähän oikeaa sorvattavaa, että pyöritellään ja katsotaan miten asettuu.

Koneen asemointi on timpurin passin jäljiltä, joten sekin oli ohjelmassa. Eihän siitä vittua tule ilman oikeaa tarkkuusvesivaakaa, niin johan sattui hyvä silmään saksan ebaystä. 


Tämmöinen wanhemman ammattiliiton VEB sakemanni oli satkulla, postit 20... No nämähän on melko pelottavia antaa DHL heiteltäviksi, mutta hyvin oli pakattu ja puulaatikossakin oli vaahtomuovia kaverina. Tässä ihan rautaa tuo prisman alakerta ja 300mm pitkä. 


Kaavasin tuon kelkan päällisen niin säntilliseksi kuin kykenin, ja prisma sen päälle. En tiedä mikä paras tapa on, mutta käytännön kannalta mielestäni ainoa järkevä tapa. Jos jotain niin onhan tarkka perkele, M16 kierre konejalassa niin 1/8 vääntö näkyi oitis. Samalla havaitsin että johteet ovat keskeltä karvan lengolla.Tämän korjaamiseen ei tässä tallissa ole mitään mahdollisuuksia. Jos olisi järkyt valukakut jaloille, kenties etummaisilla vääntäisi takaisin. Ajatus vain onko edes mahdollista..

Merkittävin juttu tässä oli havainto kitapalan noususta. Varsinkin takempi reuna noussut, ja tässä säädellessä näki miten öljyä tursuili saumasta. Kun kelkan vei aivan pakalle nousu oli jo parin kympin luokkaa. Tässä kohtaa liittynee siihen, että konetta on nosteltu useampaan kertaan ja ainahan runko elää. Kun koittelin palan ruuveja osa oli käytännössä sormikireydessä. No pakkohan se oli nostaa pois ja kristus mikä ruostepaska, joka varmastikin nostattanut palaa kun ei kireällä. Nostin tuon eilen pois, niin kumpikin osapuoli saa muhia ölpässä tovin. Laittelen taas jokusen kuvan miten meni....

Helmikuu 2023 - Kitapalaa tosiaan kukaan järjellinen näistä koneista irrottele, silloin lähinnä kaivaa verta nenästä. Nyt se kuitenkin oli tehtävä, ja kuten kuvista näkyy aihettakin oli...


Suhteellisen pienten johteiden päällä makaa, ja välit turvonnutta paskaa täynnä kuten näkyy. Konetta on ammattikoulun jäljiltä siirrelty useampi vuosi eri halleihin. Colsu näyttää menevän helposti mutkalle, niin ei tämä yllätys ole. Koska valua en lähtenyt millään hapoilla, ihan rost-off tyyppistä useita iltoja ja maalarin lastalla kaavausta. Muutaman pahemman patin otin pois coromantin käsikaavarilla. Noin 40mm leveä pala siinä niin varovasti ettei tee lisää tuhoa. Viimeinen silaus johdeöljyyn upotetulla vesihiomapaperilla.


Kuva kitapalan naamasta, kokolailla yhtä tyydyttävä jäi jalkapuolelle. Runko itsessään vaikuttaa olevan pehmeämpää palan alla ja jäi reippaasti rumemmaksi huokoisineen. Liikaa tietenkään tuota ei voi hieroa, joten pala kiinni ja katsotaan.

Tässä aivan pakan juuressa näkyy jokunen skraidu tuolla takajohteella. Huono kuva jälleen hätäisesti otettu, mutta näkee että pala on ollut nousulla varsinkin sillä puolella. Tämän tunsi jo sormella ennen irroitusta, eli olisi jo aiemmin pitänyt perehtyä tähän. Vaikka huono kuva kelkan kolmioista näkee, että nyt ollaan taas lähellä totuutta. 

Vaaitus meni karvan uusiksi, mutta nyt sekin tehty. Aiemmin epäilemäni kympin heitto sauvassa, no se ei ollutkaan sauvassa vaan tosiasiaa. Eli kinuski oli oikeassa ja minä väärässä!! Näihin kuviin ja tunnelmiin. Pientä projektia on tähän kevät talvelle, colsu pääsee helpolla ei ole satku hommia tiedossa.