Olen upottanut tuon itse vannesahani alle aika paljon tarinoita, mutta tehdään tästä ihan oma. Liitän tämän perään jokusen kuvan ja jutun myös harituslaitteestani, nämä kaksi kun kulkevat aikalailla käsikädessä. Kuten aina homma lähtee googlaamalla... Ensin tutustuin kaupallisiin, ja näiden päälle DIY palstat. Kuten yleensä toteutuksia on netti väärällään youtube videoineen, mutta tämän kohdalla yksi asia oli selkeästi valtavirtaa eli 12V.
Ensin yllätyin mutta tarkemmin mietittynä hyvinkin perusteltua. Aika monilla itse sahatkin ovat polttomoottorin perässä ja siirreltäviä, jolloin päästään irti verkkovirran tarpeesta. Jos saha on näin suunniteltu, eipä sitä verkkovirtaa teroitteluunkaan löydy. Tämä mielessä lähdin ottamaan mallia juuri näistä 12V vehkeistä, ja ruåtsalainen Grindlux on kyllä eräänlainen pioneeri. Heidän teroitintaan löytyy useilla eri merkeillä ja sahavalmistajista mm. Logosol ja Woodland Mills myyvät ihan sellaisenaan.
Löytämieni speksien perusteella itse teroituspään kone on noin 100W 3000rpm puikkokone 8mm akselilla, joita alibaba väärällään. Tuohon on istutettu 22.2mm eli 7/8" laikan pidin, vastaava kuin rälläköissä M14 kiristysmutteria myöten. Tämäkin hyvä, laikkoja löytyy hyvin ja 145-150mm halkaisijalla käytetyt yleisimpiä. Itse terän siirtämiseen käytetään noin 12-16 rpm vaihdemoottoria, joka on mallia moottori laatikon takana. Näitä pirun huonosti missään tarjolla, mutta 90 sijoitettuja matopyörä versioita löytyy... jos löytyy. Kuva noin luokkaa näistä alla.
Vastaavia pyrin itsekin tavoittamaan, mutta voi voi näitä aikoja!! Hinnallisesti muutamien kymppien värkkejä, mutta ei euroopassa sitten missään!! Jenkeistä löytyi ja tottakai alibaba, mutta en enää tilaile mitään niiltä suunnilta. Lähinnä toimitusajat menneet muutaman kerran sinne kuukausiin niin ei nappaa. Ebay saksa ja UK löytyi näitä 90 vaihdemoottoreita, mutta jokapuolella nämä hitaimmat 12rpm luokkaa loppu. Kun nyt ei sitten löytynyt edes tuota vaihdetta, lähdin maakuntaan tonkimaan romujani.
Ensimmäiseksi tuli mieleen sähköflektit ja puhallinmoottorit romuautoista terän pyöritykseen. Sitten taas hidas matopyörä voisi olla pyyhkijänmoottori, ja sillä toteutettuja olin jo useita netissä nähnyt. Nappasin kandidaatteja useamman matkaan, ja eikun testailemaan. No... Flekteissä ongelma oli jumalattoman lyhyt akseli. Puhallin moottoreissa tämä heti parempi, ja kandidaatiksi valitsin civicin moottorin jollaisia oli parikin. Mittailin virtaa alkuperäinen puhallinsiipi kiinni ja sanoi noin 9.5A. Tarkoittaa että hyvinkin sinne 100w kykenee, Nippondenson tekemä joten miltei ikuinen tähän käyttöön. Tähän tein ihan M14 pultista istutuksen laikalle, mutterit paskoista rälläköistä jääneitä.
Siinä muutama kuva tuosta puhallinmoottorista jo ikäänkuin puolivalmiina laikkasuojineen. Tällä laikalla 145x4.5mm otti enää pari amppeeria peruskuormaa, eli reserviä on hyvin kuormitukseen. Ja se hitu mitä terästä otetaan on mieluiten kympin luokkaa, joten ei hätää. Projekteja tehdessä aina pitää ostaa jokin uusi työkalu, ja tällä kertaa se oli laser kierroslukumittari. Ja voihan vittu, olisi ollut kätevä jo paljon aiemmin!!! Varsinkin kun noita hydraulisia värkkejä touhuilin, oli se todellinen kierrosluku usein ihan helvetin kaukana lasketusta. Halpislaite joka toimii periaatteella teipinpala kohteeseen ja laaserilla luetaan. Testimielessä vaihdoin teipin paikkaa useamman kerran, mutta niin vain 2940-2945 näytti lukemaa halkaisijasta riippumatta. Muutoin en olisi kierroksista päässyt perille, ja oikein tyytyväinen sekä moottoriin että mittariin.
Pyyhkijänmoottorit sitten taas olivatkin huomattavasti nopeampia kuin oletin. Testissä oli kolmekin kappaletta ja hitaimmalla nopeudellakin kaikki tikkasivat noin 40 kierroksen luokkaa. En pitänyt järkevänä vaihtoehtona edes koittaa mitään säädintä, kun kone pitäisi puuduttaa sinne 10 nurkille. Päätin että teen ihan mekaanisen ketjuvälityksen, ja kunnon Puch/Morini Tunturin ketjut ja rattaat on oikein hyvät. Nappasin rattaita ja ketjuja mukaan mailta, mutta totuuden nimissä se lukeminen mitä kuluneet paskat tekee ei oikein sovi projektin luontoon. Ostin sitten ihan pari uutta ja ketjua moposportista, kun ohi ajelin. Eivät ole kalliita ja kiinnityksiä saa ihan valkata. Seuraavassa kuvassa jo hieman näkymää koko värkin toteutukseen.
Välitys luonnollisesti kasvattaa mittaa siihen Grindlux esikuvaan, mutta mitäs tuosta. Pyyhkijänmoottorilla on hahlot joilla kiristää ketju, ja niin paljon että voi eturatasta muuttaa. Nämä halpis laakeripukit on kyllä hyviä jos johonkin projektiin, 20mm akseli niillä. Olin kokolailla epätietoinen tässä kohtaa projektia miten hilut asettuu, joten varoja saikin olla sinne tänne. Välitys nosti moottorin vapaakuorman 1 -> 1.5 amppeeriin. En näe ongelmaksi, ja kuorma ei juuri muutu edes terää työntäessä, josta kuvia myöhemmin.
Etummainen tukilaakeri siirtyi kotelon sisään, jolloin sain tilaa tuolle jakopäälle. Pikkulaakeri laipassa tekee noin 50mm maksimi kehäliikettä, ja jättää vapaata lhyvin tuon latikan hemputteluun, joka työntää terää eteenpäin. Parempaa kuvaa tuosta työntimestä myöhemmin. Vaste jota pitkin terä kulkee on muttereilla säädettävissä, löytyy kohta jossa teroituslaikka osuu keskelle ettei jää kaatamaan.
Tämä nokkapyörä oli pirullisin palikka muotoilla. Samalla kun terää työnnetään eteenpäin, on teroitusmoottorin laskettava ja noustava samassa tahdissa. Onnistuu siis oikeastaan vain näin, että ovat samalla akselilla. Laakeri ja sen pultti toimii samalla ns kiilana, että pysyvät samassa asennossa toisiinsa. Teriäkin on monenlaisella profiililla, joten jos reippaasti muuttuu pitäisi melkein olla oma nokkapyörä. Tässä pyrin nyt tekemään Ripper 37 profiilin mukaisen joilla ajelen.
Kiekko oli alunperin yli 90mm, kun sen sorvissa pyöräytin suoraksi, ja kuvan mukaisesti aika paljon sai veistellä. Vieläkään ei tee täydellistä liikettä, mutta tästä on hyvä jatkaa. Isompikin olisi saanut olla, aina helpompi piirroitella liikettä, eikä muutu niin hätäisesti näin rakennusvaiheessa. Tästä jakopyörästä lisää juttua myöhemmin.
**********************
Nyt karvan lähempi kuva tuosta työntimestä. Nokkapyörällä sekä koneen nostimessa on 608 laakeri. pienehkö mukava ja 8mm pultilla saa aina tarpeeksi kohdilleen. Tässä hemputtavassa varressa ei sinällään ole juuri mitään muuta tarpeellista kuin palautusjousi. Tuo säätöpultti jousen vieressä on sinällään koriste. Pienessä päässäni kesti tovi ymmärtää, että tässä terän jako hoitaa kuin itsestään sen liikkeen pituuden. Tärkein on se kohta jossa terä lähtee liikkumaan. Vapaaliikkeen pitää kuitenkin olla reippaasti pidempi kuin jako. Jos liike on liian pieni, ei putoa terän nirkolta ja työntö tyssää siihen. Mitä pidempi hampaanväli, sen pidempi pitää olla vapaaliike. Terissäni jako on 7/8" eli jälleen kuten rälläkän laikka 22.2mm. Tällä jaolla 30mm vapaata riittää.
Sitten tullaan tähän itse "hemputtimeen" joka fyysisesti työntää terää, juttu jatkuu kuvan alla...
Tässä toiminta ei juuri poikkea esikuvastani eli se Grindlux. Työnnin ei voi olla kiinteä, vaan siinä pitää olla säätövaraa. Romulaarissa oli sopiva 80mm RHS donitsi, johon 8mm jenkatangosta tehty säätö tuohon "laakerointiin". Jemmassa oli suhteellisen tarkkaa 12mm sisä/20mm ulkoa olevaa tankoa, jota käytin kokolailla kaikkiin tämän projektin holkkeihin. Tässä jäi lyhyehköksi, joten sillä iso prikka varmistamaan hemppaamista.
Tällä säädöllä haetaan kohta jossa itse teroituskivi osuu terälle. Iskua on noin 40mm, eli riittää jopa hampaan hyppyyn, ja mahdollistaa kokolailla kaikki terät mitä markkinoilla tähän kokoluokkaan. Juuri tällä tehdään se hienosäätö, kuinka paljon itse leikkuupinnasta hilppaistaan. Jälleen saisi olla hienommallakin kierteellä kuin tavan tanko, ja suosittelenkin jos vastaavaan ryhtymässä. TODO listalle jää tuo "laakerointi" kevytmiinistä jyrsimellä ja nätimpi kierre.
Tässä näkyy tuo terämoottorin nosto, eli sijoitettu samaan tappiin jolla voi vastetta säätää. Varsi on melko pitkä, mutta pitkä vipuväli rauhoittaa miten nokkapyörä kulkee. Kaikki ylimääräiset reiät kuten tässä varressa porailtu testimielessä "mihin kulma parhaiten osuu", ja kun löytyi saivat jäädä. Holkkeihin reiät sentään porailin joista tippakannulla, tai WD40 tyyppisellä voi silavaa suihkaista.
Terällä pitää hieman vastetta ollu teroittimen kohdalle. Tämä ihan ettei lähde pärräämään, mutta liian kireä on pahasta. Siinä 6000 laakeri ja samoja on tuolla kehän roikotusvarsissa. Fiksu menee koneensa läpi yhdellä koolla, mutta näitä oli järkky pussillinen :)
Kokolailla valmiina näyttää tältä. Kytkimet työntöön ja terämoottorille, molemmilla sulake takana. Kampe on näinkin toimiva, mutta kuuluisaa nokkapyörää pitää vielä karva hipostella. Palaan tämän tekemiseen vielä myöhemmin. Teroitin pyörimässä ja terää työnnellessä jäi peruskuorma alle 5A, eli pienelläkin akulla pyörittää hyvän tovin. Terä on 3550mm jossa 160 hammasta, ja kierros nopeus välityksilläni on noin 11 hammasta minuutissa -> vartissa koko terä läpi. Tämä on OK nirkolle, mutta loppu uran ja selän pyöräytys on melko hätäinen, jää helposti raihnaista jälkeä. Hitaampi siis saisi jopa olla, vaikka hitaan kuvittelin tekeväni.
***************
Pieni juttu ja havainnekuva nokkapyörästä. Hieman vajaa puolikierrosta jäi koskemattomaksi perusympyrälleen. On kuvassa pystyssä korkeimpaan halkaisijaansa joka tuo 90.3mm. Kuvan perusteella voin tehdä uuden jos tulisi viilattua vituilleen. Kuva on teränpuolelta joten pyörii vastapäivään.
Ylhäällä 90.3 kohdasta kiekko pyörii peruskehällää 1. asti. Tällöin teroitin pysyy yläkuolokohdassaan, ja noin puolimatkassa teränsiirrin on palannut aivan taka-asentoonsa. Kohdassa 1. teroitin alkaa laskeutua ja laskee terän liikkumatta aina kohtaan 2. asti. Terään myös merkitty sama kohta, eli tällöin itse leikkauspinta on teroitettu.
Tämä on myös samainen hetki, jolloin työnnin osuu terän hankaan ja liike alkaa. Liikematka 2-3 välillä on pieni vain noin 10mm kiekon kehällä. Kohta 3. on alin kohta jossa teroitin käy, eli fyysisesti ollaan hilpattu tuo pohja puoliväliin ja tästä teroitin lähtee jälleen nousemaan. Tätä kohtaa kiekosta pitäisi vielä hieman viilata, mutta jo näin tekee ihan välttävän puoliympyrän pohjaan. Tuota selkää karkaistulta osalta ei sinällään ole tarkoituskaan hioa.
Muotoa ei pysty hahmottamaan, ennenkuin moottorin nostovarsi ja terän työnnin on valmiit. Tönärin ja ritspiikin kanssa hain ensin nuo kohdat 2 ja 3. Sitten totesin, että tuo hieman yli 1/4 kierros on sopiva laskeutumisnopeus eli löytyi kohta 1. Pikku hiljaa tavaraa pois ja koekäyttöä, niin ei tarvitse tehdä kuin yksi.
