Herra Original Prusa XL -> päivittyvä ketju kokemuksista

 No niin eli teen tästä XL versiosta oman ketjun. Prusan MK3S itsellä jo jauhanut melkein 5 vuotta filamenttiä. Karvan isompi laite kiinnosti, joten XL version uutiset otin oitis seurantaan. Välissähän oli sitten korona, joten koko värkki myöhästyi vuositolkulla. Ennakko arviot lopullisesta hinnasta menivät 1300-2600€ välissä, joten tätä ei enää osteta noin vain. Hinnallisesti hypätään niin kovaan sarjaan, että vertailuita prusan kilpailijoihin kannattaa jo tosissaan katsoa. Hyväksi todetut MK3 versiot toki ovat edelleen sellaisia, joita suositan JOS aikomus on tosiaankin printata, ei vain koittaa mielijohteesta...

Tein tästä ennakkotilauksen yli 2 vuotta aikaa, ja varausmaksu oli 199€. Tuolloin jo kerrottiin, että varauksen saa takaisin jollei lopullinen hinta miellytä. Hinta oli nyt 2300€ kuluineen, joten tovin mietin onko itselläni enää niin paljon kipinää tulostella. Suosittu kampe on ja perumisen jälkeen saatavilla seuraavan kerran 2024 kevät. Päätin sitten painaa enteriä, ja viikossa oli laatikko ovella...

Harmillisesti tuote jonka nyt sain on muuttunut monelta osin, esimerkiksi nostettava draft suoja jota aiemmin lupailtiin on optio kamaa. Saamani Semi-Assambled myös poikkesi reippaasti alkuaikojen tarjoamista kuvista, tässä oli hommaakin ihan mukana tulleen Haribo-namu laatikon verran!! Toisaalta itse pursotinpään kelkka lineaarijohteineen oli valmiiksi läjätty, ja myös pystysuuntaan on lineaarit. Nämä olivat MK3 tyylisesti alkuun vain sauvoja spekseissä. Nyt kun sain tämän läjään olen kyllä vakuuttunut värkin eliniästä ja tarkkuudesta. Jälleen kuvia tuli otettua liian vähän, mutta hieman läjäämisestä...

 Paketoimiseen on panostettu, ja kone saapui todella jämptissä laatikossa. Sisällä oli erinäiset osat vielä omissaan läjäämisjärjestyksen mukaan. Tämä lienee hyvä tapa heille, koska lähettävät kaikki ympäri maailmaa ihan itse. Prusan konetta ei saa mistään välivarastosta.

Laatikosta löytyi tämä pohjalevy ehjanä, mutta koko runko lähdetään läjäämään profiilipätkistä. Eli näkyvät pystyt ja stepperit saa ihan itse laitella paikalleen. Valitan huonoja kuvia, tänne laitan kuvakaappauksia itselleni lähetetyistä. 

Valitan näitä huonoja kuvia taas, mutta kyseinen ylärunko sentään tuli läjättynä. Näiden yhdistäminen sitten on hieman kinkkinen varsinkin ohjeiden mukaan. Prusa on keksinyt hienon printatun ns. momentinlukijan M4 kuusiolololle 3mm avaimen varteen... HUONO ja käytä järkeä!!

Näiden pystytolppien päissä on palkkiin upotukset, eli hieman kaivavat uransa niihin kiristäessä. Avainta joutuu kääntelemään miljoona kertaa, joten ko. momentti on melko kyseenalainen. Vastapuolilla olevia ruuveja tulee kiristellä tasatahtiin, ja tästä ei mitään mainintaa ohjeissa. Sen kyllä tuntee kädessä kun M4 pultti on oikeassa kireydessä, kun kiristelee mainitsemaani tasatahtiin. Älä siis luota tähän hauskaan momenttiin ohjeissa. Jos kiristelet kierteet paskaksi, on mukana 1kpl uusia lappuja tähän vaiheeseen. Tällöin tosin saat opetella rungon pään purkamisen ilman ohjeita.

Tarina jatkuu kun kerkiän.. to be continued

Herra "Twin Peaks" eli vannesahanterän teroitin

 Olen upottanut tuon itse vannesahani alle aika paljon tarinoita, mutta tehdään tästä ihan oma. Liitän tämän perään jokusen kuvan ja jutun myös harituslaitteestani, nämä kaksi kun kulkevat aikalailla käsikädessä. Kuten aina homma lähtee googlaamalla... Ensin tutustuin kaupallisiin, ja näiden päälle DIY palstat. Kuten yleensä toteutuksia on netti väärällään youtube videoineen, mutta tämän kohdalla yksi asia oli selkeästi valtavirtaa eli 12V. 

Ensin yllätyin mutta tarkemmin mietittynä hyvinkin perusteltua. Aika monilla itse sahatkin ovat polttomoottorin perässä ja siirreltäviä, jolloin päästään irti verkkovirran tarpeesta. Jos saha on näin suunniteltu, eipä sitä verkkovirtaa teroitteluunkaan löydy. Tämä mielessä lähdin ottamaan mallia juuri näistä 12V vehkeistä, ja ruåtsalainen Grindlux on kyllä eräänlainen pioneeri. Heidän teroitintaan löytyy useilla eri merkeillä ja sahavalmistajista mm. Logosol ja Woodland Mills myyvät ihan sellaisenaan. 

Löytämieni speksien perusteella itse teroituspään kone on noin 100W 3000rpm puikkokone 8mm akselilla, joita alibaba väärällään. Tuohon on istutettu 22.2mm eli 7/8" laikan pidin, vastaava kuin rälläköissä M14 kiristysmutteria myöten. Tämäkin hyvä, laikkoja löytyy hyvin ja 145-150mm halkaisijalla käytetyt yleisimpiä. Itse terän siirtämiseen käytetään noin 12-16 rpm vaihdemoottoria, joka on mallia moottori laatikon takana. Näitä pirun huonosti missään tarjolla, mutta 90 sijoitettuja matopyörä versioita löytyy... jos löytyy. Kuva noin luokkaa näistä alla.

 

 Vastaavia pyrin itsekin tavoittamaan, mutta voi voi näitä aikoja!! Hinnallisesti muutamien kymppien värkkejä, mutta ei euroopassa sitten missään!! Jenkeistä löytyi ja tottakai alibaba, mutta en enää tilaile mitään niiltä suunnilta. Lähinnä toimitusajat menneet muutaman kerran sinne kuukausiin niin ei nappaa. Ebay saksa ja UK löytyi näitä 90 vaihdemoottoreita, mutta jokapuolella nämä hitaimmat 12rpm luokkaa loppu. Kun nyt ei sitten löytynyt edes tuota vaihdetta, lähdin maakuntaan tonkimaan romujani.

Ensimmäiseksi tuli mieleen sähköflektit ja puhallinmoottorit romuautoista terän pyöritykseen. Sitten taas hidas matopyörä voisi olla pyyhkijänmoottori, ja sillä toteutettuja olin jo useita netissä nähnyt. Nappasin kandidaatteja useamman matkaan, ja eikun testailemaan. No... Flekteissä ongelma oli jumalattoman lyhyt akseli. Puhallin moottoreissa tämä heti parempi, ja kandidaatiksi valitsin civicin moottorin jollaisia oli parikin. Mittailin virtaa alkuperäinen puhallinsiipi kiinni ja sanoi noin 9.5A. Tarkoittaa että hyvinkin sinne 100w kykenee, Nippondenson tekemä joten miltei ikuinen tähän käyttöön. Tähän tein ihan M14 pultista istutuksen laikalle, mutterit paskoista rälläköistä jääneitä.

Siinä muutama kuva tuosta puhallinmoottorista jo ikäänkuin puolivalmiina laikkasuojineen. Tällä laikalla 145x4.5mm otti enää pari amppeeria peruskuormaa, eli reserviä on hyvin kuormitukseen. Ja se hitu mitä terästä otetaan on mieluiten kympin luokkaa, joten ei hätää. Projekteja tehdessä aina pitää ostaa jokin uusi työkalu, ja tällä kertaa se oli laser kierroslukumittari. Ja voihan vittu, olisi ollut kätevä jo paljon aiemmin!!! Varsinkin kun noita hydraulisia värkkejä touhuilin, oli se todellinen kierrosluku usein ihan helvetin kaukana lasketusta. Halpislaite joka toimii periaatteella teipinpala kohteeseen ja laaserilla luetaan. Testimielessä vaihdoin teipin paikkaa useamman kerran, mutta niin vain 2940-2945 näytti lukemaa halkaisijasta riippumatta. Muutoin en olisi kierroksista päässyt perille, ja oikein tyytyväinen sekä moottoriin että mittariin.

Pyyhkijänmoottorit sitten taas olivatkin huomattavasti nopeampia kuin oletin. Testissä oli kolmekin kappaletta ja hitaimmalla nopeudellakin kaikki tikkasivat noin 40 kierroksen luokkaa. En pitänyt järkevänä vaihtoehtona edes koittaa mitään säädintä, kun kone pitäisi puuduttaa sinne 10 nurkille. Päätin että teen ihan mekaanisen ketjuvälityksen, ja kunnon Puch/Morini Tunturin ketjut ja rattaat on oikein hyvät. Nappasin rattaita ja ketjuja mukaan mailta, mutta totuuden nimissä se lukeminen mitä kuluneet paskat tekee ei oikein sovi projektin luontoon. Ostin sitten ihan pari uutta ja ketjua moposportista, kun ohi ajelin. Eivät ole kalliita ja kiinnityksiä saa ihan valkata. Seuraavassa kuvassa jo hieman näkymää koko värkin toteutukseen.

 Välitys luonnollisesti kasvattaa mittaa siihen Grindlux esikuvaan, mutta mitäs tuosta. Pyyhkijänmoottorilla on hahlot joilla kiristää ketju, ja niin paljon että voi eturatasta muuttaa. Nämä halpis laakeripukit on kyllä hyviä jos johonkin projektiin, 20mm akseli niillä. Olin kokolailla epätietoinen tässä kohtaa projektia miten hilut asettuu, joten varoja saikin olla sinne tänne. Välitys nosti moottorin vapaakuorman 1 -> 1.5 amppeeriin. En näe ongelmaksi, ja kuorma ei juuri muutu edes terää työntäessä, josta kuvia myöhemmin. 

Etummainen tukilaakeri siirtyi kotelon sisään, jolloin sain tilaa tuolle jakopäälle. Pikkulaakeri laipassa tekee noin 50mm maksimi kehäliikettä, ja jättää vapaata lhyvin tuon latikan hemputteluun, joka työntää terää eteenpäin. Parempaa kuvaa tuosta työntimestä myöhemmin. Vaste jota pitkin terä kulkee on muttereilla säädettävissä, löytyy kohta jossa teroituslaikka osuu keskelle ettei jää kaatamaan.

Tämä nokkapyörä oli pirullisin palikka muotoilla. Samalla kun terää työnnetään eteenpäin, on teroitusmoottorin laskettava ja noustava samassa tahdissa. Onnistuu siis oikeastaan vain näin, että ovat samalla akselilla. Laakeri ja sen pultti toimii samalla ns kiilana, että pysyvät samassa asennossa toisiinsa. Teriäkin on monenlaisella profiililla, joten jos reippaasti muuttuu pitäisi melkein olla oma nokkapyörä. Tässä pyrin nyt tekemään Ripper 37 profiilin mukaisen joilla ajelen. 

Kiekko oli alunperin yli 90mm, kun sen sorvissa pyöräytin suoraksi, ja kuvan mukaisesti aika paljon sai veistellä. Vieläkään ei tee täydellistä liikettä, mutta tästä on hyvä jatkaa. Isompikin olisi saanut olla, aina helpompi piirroitella liikettä, eikä muutu niin hätäisesti näin rakennusvaiheessa. Tästä jakopyörästä lisää juttua myöhemmin.

**********************

Nyt karvan lähempi kuva tuosta työntimestä. Nokkapyörällä sekä koneen nostimessa on 608 laakeri. pienehkö mukava ja 8mm pultilla saa aina tarpeeksi kohdilleen. Tässä hemputtavassa varressa ei sinällään ole juuri mitään muuta tarpeellista kuin palautusjousi. Tuo säätöpultti jousen vieressä on sinällään koriste. Pienessä päässäni kesti tovi ymmärtää, että tässä terän jako hoitaa kuin itsestään sen liikkeen pituuden. Tärkein on se kohta jossa terä lähtee liikkumaan. Vapaaliikkeen pitää kuitenkin olla reippaasti pidempi kuin jako. Jos liike on liian pieni, ei putoa terän nirkolta ja työntö tyssää siihen. Mitä pidempi hampaanväli, sen pidempi pitää olla vapaaliike. Terissäni jako on 7/8" eli jälleen kuten rälläkän laikka 22.2mm. Tällä jaolla 30mm vapaata riittää.

Sitten tullaan tähän itse "hemputtimeen" joka fyysisesti työntää terää, juttu jatkuu kuvan alla...

Tässä toiminta ei juuri poikkea esikuvastani eli se Grindlux. Työnnin ei voi olla kiinteä, vaan siinä pitää olla säätövaraa. Romulaarissa oli sopiva 80mm RHS donitsi, johon 8mm jenkatangosta tehty säätö tuohon "laakerointiin". Jemmassa oli suhteellisen tarkkaa 12mm sisä/20mm ulkoa olevaa tankoa, jota käytin kokolailla kaikkiin tämän projektin holkkeihin. Tässä jäi lyhyehköksi, joten sillä iso prikka varmistamaan hemppaamista.

Tällä säädöllä haetaan kohta jossa itse teroituskivi osuu terälle. Iskua on noin 40mm, eli riittää jopa hampaan hyppyyn, ja mahdollistaa kokolailla kaikki terät mitä markkinoilla tähän kokoluokkaan. Juuri tällä tehdään se hienosäätö, kuinka paljon itse leikkuupinnasta hilppaistaan. Jälleen saisi olla hienommallakin kierteellä kuin tavan tanko, ja suosittelenkin jos vastaavaan ryhtymässä. TODO listalle jää tuo "laakerointi" kevytmiinistä jyrsimellä ja nätimpi kierre.

Tässä näkyy tuo terämoottorin nosto, eli sijoitettu samaan tappiin jolla voi vastetta säätää. Varsi on melko pitkä, mutta pitkä vipuväli rauhoittaa miten nokkapyörä kulkee. Kaikki ylimääräiset reiät kuten tässä varressa porailtu testimielessä "mihin kulma parhaiten osuu", ja kun löytyi saivat jäädä. Holkkeihin reiät sentään porailin joista tippakannulla, tai WD40 tyyppisellä voi silavaa suihkaista.

Terällä pitää hieman vastetta ollu teroittimen kohdalle. Tämä ihan ettei lähde pärräämään, mutta liian kireä on pahasta. Siinä 6000 laakeri ja samoja on tuolla kehän roikotusvarsissa. Fiksu menee koneensa läpi yhdellä koolla, mutta näitä oli järkky pussillinen :)

Kokolailla valmiina näyttää tältä. Kytkimet työntöön ja terämoottorille, molemmilla sulake takana. Kampe on näinkin toimiva, mutta kuuluisaa nokkapyörää pitää vielä karva hipostella. Palaan tämän tekemiseen vielä myöhemmin. Teroitin pyörimässä ja terää työnnellessä jäi peruskuorma alle 5A, eli pienelläkin akulla pyörittää hyvän tovin. Terä on 3550mm jossa 160 hammasta, ja kierros nopeus välityksilläni on noin 11 hammasta minuutissa -> vartissa koko terä läpi. Tämä on OK nirkolle, mutta loppu uran ja selän pyöräytys on melko hätäinen, jää helposti raihnaista jälkeä. Hitaampi siis saisi jopa olla, vaikka hitaan kuvittelin tekeväni.

***************

Pieni juttu ja havainnekuva nokkapyörästä. Hieman vajaa puolikierrosta jäi koskemattomaksi perusympyrälleen. On kuvassa pystyssä korkeimpaan halkaisijaansa joka tuo 90.3mm. Kuvan perusteella voin tehdä uuden jos tulisi viilattua vituilleen. Kuva on teränpuolelta joten pyörii vastapäivään.

Ylhäällä 90.3 kohdasta kiekko pyörii peruskehällää 1. asti. Tällöin teroitin pysyy yläkuolokohdassaan, ja noin puolimatkassa teränsiirrin on palannut aivan taka-asentoonsa. Kohdassa 1. teroitin alkaa laskeutua ja laskee terän liikkumatta aina kohtaan 2. asti. Terään myös merkitty sama kohta, eli tällöin itse leikkauspinta on teroitettu.

Tämä on myös samainen hetki, jolloin työnnin osuu terän hankaan ja liike alkaa. Liikematka 2-3 välillä on pieni vain noin 10mm kiekon kehällä. Kohta 3. on alin kohta jossa teroitin käy, eli fyysisesti ollaan hilpattu tuo pohja puoliväliin ja tästä teroitin lähtee jälleen nousemaan. Tätä kohtaa kiekosta pitäisi vielä hieman viilata, mutta jo näin tekee ihan välttävän puoliympyrän pohjaan. Tuota selkää karkaistulta osalta ei sinällään ole tarkoituskaan hioa. 

Muotoa ei pysty hahmottamaan, ennenkuin moottorin nostovarsi ja terän työnnin on valmiit. Tönärin ja ritspiikin kanssa hain ensin nuo kohdat 2 ja 3. Sitten totesin, että tuo hieman yli 1/4 kierros on sopiva laskeutumisnopeus eli löytyi kohta 1. Pikku hiljaa tavaraa pois ja koekäyttöä, niin ei tarvitse tehdä kuin yksi.

Riistakamera mökille valvontakameraksi

 Mökin tilaa olisi mukava seurailla vaikkapa kameralla. Seutu on suhteellisen rauhallinen, eikä mitään ilkivaltaa tai vastaavaa ole osunut kohdalle. Silti kiinnostaisi aika-ajoin nähdä ihan lumitilanne ja yleiskatsaus pihaan. Naapurilla on kamera, ja hän minullekin laitellut kuvia kelkkaporukoista, jotka risteilleet pihan yli järven jäälle. Nyt kun sahavermeeni ynnä moni muu talvehtii myös tuolla, olisi ihan mukava saada kulkijoista jotain tietoa. Perehdyin hieman näiden maailmaan ja sillä pieni juttu näistä. Näiden hinta menee 50€-500€ joten eroja on.

Jo nopealla googlamisella Burrell näyttää olevan se myydyin kamera. Suurin syy lienee markettisaatavuus, tätähän on kaikkien isojen hyllyssä kuten Motonet, Puuilo, Kärkkäinen jne. Eikä tämä huono ole, tuttavapiirissäkin useampi näitä. Harva arvostelee jos hyvä, mutta negatiiviset mainitaan joka foorumilla. Kilpailijoita on paljon, joskin vain muutama valtamerkki myydyimpien mukana. Näistä lisää alempana miksi itse päädyin Niteforceen.

Huomion arvoisena eniten yllätti miten paljon 3G versioita näkyy nettifirmojen myyntilistoilla, mm Burrelin SMS versiota myyty paljon. Se nyt vain on niin että käytännössä kaikki operaattorit ilmoitelleet lopettavansa 3G verkon pidon jo 2023 loppuun ja 2G 2024. Se tuleeko siirtymää ken tietää, mutta kokolailla toimimaton laite etäkäyttöön ostaa uutena nyt 2022. Toki saahan noissakin kuvat edelleen muistikortille, jos se riittää.

Pieni katsaus näihin yleisesti ja eroihin

Jos haluaa vaikkapa johonkin ruokintapaikalle jättää pattereilla toimivan kameran, jo ihan markettien Denver tai Trekker merkkiset toimivat. Alle huntilla saa 5-10 megan kennolla olevaa muistikortille tallentavaa kameraa. Ei huono jos vain haluaa ihmetellä millaisia eläimiä siinä poikkeaa, ja katselee kortilta kotona kun hakee pois. Laatu ei usein huimaa kuvissa, mutta ei hinnassakaan. Jos haluaa saada jotain vaikkapa sähköpostiin tai kuvaviestinä hinta pomppaa.

2G/3G kameroita myyty jo vuosikaudet. Nämä tarvitsevat SIM kortin luonnollisesti, että saat kuvan ns. tekstiviestinä (MMS tai miksi nyt nimittää) tai vaihtoehtoisesti sähköpostiin. Osa näistäkin kykenee jopa lyhyisiin videopätkiin, mutta lähettäminen on vähintään hidasta ja liittymästä riippuen usein kallista. Hinnallisesti ollaan 150-200€ nurkilla.

Prepaid liittymä monilla näissä käytössä... MMS viestien lähetys nykyisin noin 0,1€ ketale. Jos sattuu kamera virheestä laukomaan useamman kymmentä kuvaa päivässä... Saa helposti kuvia joissa vain oksa heiluu, ja prepaid täyteen. Datakin maksaa noin 1€/100Mb eli videoita varsinkaan kovalla resolla ei juuri mielellään vastaanota. Jos käyttää prepaid liittymää, pelkät kuvat sähköpostiin on vielä halpa ja järkevä vaihtoehto. Toimiva vaihtoehto vaikkapa metsästäjille satunnaiseen käyttöön. Kuuluvuuksissa on melkoisia eroja alueellisesti, minkä vuoksi osa suosii näitä. Tutullani useampi kamera ja jokaisessa eri firman SIM tämän vuoksi.

4G versioita nykyisin jo paljon markkinoilla. Mahdollistaa lähinnä varsinkin videokuvan lähettämisen jopa äänellä ja huikeita HD resoja, mikä huutaa kaistaa videon kokoon. Näihin saatavilla miltei kaikilta operaattoreilta nk. laiteliittymiä, jollaisen usein saa halvimmillaan 4€ tietämät sivuliittymänä puhelimeen. Minulla Telia sanoo 3.99€ kuussa, alaspäin nopeus vain 256kiloa, mutta ylös mikä tärkein videon lähetykseen teoreettinen 5Mb. Yhteys sinällään rajaton, mutta vuorokausi raja on 1.5Gb. Koskee lähinnä niitä jotka haluavat livesteamia katsella kamerasta. 4G versioita saa jo reippaasti alle 200€, mutta ominaisuuksien mukaan sanoisin tolkullisten olevan 250€ kohti kuten oma valintani.

Jo 3G ajoista on kuvien lähetys ollut joko tekstarina tai sähköpostiin. Tämä ei 4G versioissa ole muuttunut, mutta osaan tullut pilvipalvelu mukaan. Burrell on pilven osalta ilmainen ensimmäisen vuoden, mutta muuttuu sen jälkeen maksulliseksi noin 3€ kuussa. Uovisionilla äkkisältään ainoa tavallaan maksuton, mutta pitää kuvia/videoita vain 10 päivää, rahalla lisää aikaa. Useampi valmistaja käyttää Seneram pilveä mikä on 4.90€/kk. Summa summarum-> mikäli näitä haluaa käyttää ikäänkuin oikeana valvontakamerana, kuluja tulee kameran päälle 50-150€ vuosi.

Vaihtoehtoja on paljon ja itse en halunnut liittymän päälle maksaa pilvestäkin extraa. Totesin että yli viikossa kerkiän näkemään kuvat/videot mitä tapahtuu, tulevat heti kännykkään ja läppärillä voi katsoa paremmin. Sähköpostiin tulevat kuvat ovat melko kömpelöitä, varsinkin jos kamera alkaa sekoilla. Avaat joka postin ja katsot joka kuvan onko oikeasti jokin merkittävä. Mieluiten en sinne muutenkaan ota lisää ihmeteltävää, ja hukkuvat helposti massaan. Jos näin haluaa tehdä, kannattaa jokin uusi ilmaistili avata vain kameraa varten. Tässä omassa valinnassani tuo kännykkä appiin tuleva ilmoitus on todella kätevä.

Päädyin Niteforce MAX 20MP 4G kameraan. Tämä käyttää samaa LinckEazi pilveä kuin Uovision. Syykin on selvä sillä tämä on tismalleen sama kamera kuin Uovision Compact. Myyjäliike sanoi tämän kun kysyin tuosta pilvestä, että onko sama koska asia ei täysin selvinnyt esitteistä. Kuulemma jokin viennillinen syy miksi myyvät kahdella eri merkillä. Tällä hetkellä tuota Compactia ei ollut edes saatavilla, vain tätä Niteforce merkkistä. Kuten suurin osa näistä jännite on 6V. Otin mukaan akkujohdon alentajalla 12V->6V eli voi käyttää tavan autonakkua. On melko selvää ettei 8kpl AA paristoja riitä varsinkaan talvella kovin pitkään.

Tätä ja monia muita voi säätää etänä. Itse käyttöönotto helppoa, kun operaattori tiedot tai sähköpostin voi asettaa ohjelmasta. Tässä ei tarvitse selata kameran omaa piskuista valikkoa, vaan kaikki saa asetettua tietokoneella tai kännykällä. Samoin kaikki muutokset kuvien laatuun, kuva vai video, salaman asetukset jne voi tehdä etänä menemättä kameraa räpläämään. Reaaliaikaisen kuvan voi ottaa kännykällä heti, mikä todella kätevä jo ihan kameraa suunnatessa. Teknisessä vertailussa muihin 250€ kameroihin erot ovat lähinnä pilkkuja ja pisteitä. Arvosteluissa kameraa/pilvipalvelua sekä kehutaan että haukutaan. Jää nähtäväksi miten tulee toimimaan. Palaan käyttöönoton merkeissä kun saan värkin asennettua.

**********************

Kamera saapui joten laitan unboxing osion ennen testejä. Kävin tänään hakemassa myös Telian laitenettikortin mutta jopas on pitkä aktivointiaika, menee kuulemma yli viikko!! Sääli olisin mielelläni testejä tehnyt kotona jo viikonloppuna. Mutta oli miten oli paketista löytyi seuraavaa

Mitä tulee itse kameraan vaikuttaa suhteellisen tukevalta. Ei pahasti nitku ja tiivisteet vaikuttavat hyviltä IP66 kun luokittelu. Miinusta sanoisin salaman ja linssin lasista. Ovat jotain pleksin oloista, joten miten kestävät ja varsinkin puhdistus täytyy tehdä todella hellällä kädellä. Akkujohdossa muuntaja on noin 40cm päässä, vapaata jää 2m kameralle. Tämä vielä OK, monilla merkeillä huomattavasti lyhyempiä. Tällä juuri onnistunee laittaa kamera ikkunan viereen seinään ja akku sisälle lattialle. Toki ainahan voi jatkaa, mutta vituttaahan se kun kaupallinen tuote.

Fyysisesti tämä on pieni verrattuna vaikkapa siihen Burreliin. Pieni koko syö patterikoon 8kpl, kun burrelissa se on 12. Voltti on sama 6V joten epäilemättä Burrell laulaa kauemmin jos haluaa pattereita käyttää. Itse en tätä miettinyt, ajatuskin oli autonakulla ruokkia. Vertauksena taas Burreliin, siinä on edelleen mekaaninen valikko näytöllä asetusten tekemiseen. Onko nyt sitten hyvä vai huono, mutta tässä kaikki tehdään sovelluksen kautta. Jos kamera pimenee, en usko sen johtuvan mekaanisen valikon puutteesta. Tällöin tuskin käsin näpyttämällä homma on korjattavissa.

En osaa sanoa miten muissa joissa pilvipalvelu, mutta tämä Uovisionin (Niteforce) versio tarvitsee kameran rekisteröintiin toki sen IMEI koodin, mutta myös sarjanumeron. Tämä sarjanumero löytyy vain pahvilaatikosta jossa se tuli, eli pistäkää se todellakin talteen!!!! IMEI samoin on laatikon päässä, mutta myös tarrasta kameran sisältä. On toki ymmärrettävää, että näitä kumpaakin ei ole itse laitteessa. Näin ihan jos joku päättää sen viedä ruokintapaikalta. Tällä ei enää tee mitään jos sarjanumero uupuu, eli turha viedä, rosvoille tiedoksi jos havittelette tiliä tehdä näillä. Burrelia taitaa pystyä tuon valikon kautta pöllittynäkin offline käyttämään, mutta tätä ei.

Tämä on siis Niteforce MAX nimellä ostettu, mutta kun kurkistelette Uovision Compact nimellä on täysin samat laitteet. Löytyy myös enemmän Youtube videoita ynnä muuta arvostelua ja keskustelua. Näissä tulee usein tärppi SIM mukana, jossa jokin noin 2 viikon ilmainen testiaika. Tämä on Niteforce, mutta mukana oli Elisan kortti Uovision logolla. Ainakin Retki Finland kameroissa vastaava Elisan tärppi mukana.

Mielenkiintoinen huomio ohjekirjaan. Alussa on englannin kielinen osio, mutta loppu on Suomea ja huomattavasti seikkaperäisempi. Näyttäisi siltä että tehty ihan kotimaisin voimin, kuvat ja neuvot parempia rekisteröintiin ja varsinkin prepaid kortteihin liittyen. Ohjekirjassa hyvä maininta myös muistikorteista, jossa neuvotaan käyttämään alle 100mb kortteja. Tämä sinällään huvittava, sillä mukana tuli juurikin 100mb 16Gb vaihtokortti. Neuvo liittyy siihen, että kamera ei välttämättä pysty kirjoittamaan liian nopeaan korttiin. Sisällä oli kuitenkin myös tehtaalla laitettu 8Gb kortti, joka sekin riittää itselleni. Tässä voi asettaa päälle kirjoituksen, mikäli tulee täyteen.

*****************************

Kamera on nyt ollut joitakin päiviä testissä, katsaus käyttöönottoon... Pilvipalvelun osalta homma on peruskauraa, rekataan tunnus ensin sähköpostilla, johon saat aktivointikoodin. Puhelimen appiin käytetään luonnollisesti samaa käyttäjänimeä. Kumpikin toimii Suomeksi ja valikoiltaan jopa ihan selkeitä käyttää. Kameran tämä tunnistaa sarjanumeron ja IMEI koodin perusteella. Sitten vain SIM kortti kameraan ja virta päälle. Hetken vilkutteli merkkivaloja ja "pimpelipom" kuului tietokoneelta. Ensimmäinen kuvani oli pilvessä, siinä oma naamatauluni kun kyttäsin merkkivaloa hakeeko verkon.

Tietokoneella liittymä näyttää tältä, suhteellisen selkeä maallikonkin käyttää. SIM asetukset toimivat oikeastaan itsestään ainakin tällä dataliittymällä. Prepaid liittymän kanssa joutuu varmaankin puhelinnumeron lisäämään, minulla koko kenttä harmaana kun datalla mennään. Samaan sopii useita kameroita ja ilmaisena säilyvät 10 päivää. Lisäpalveluna säilytysaikaa voi ostaa 6kk 1.99€/kk tai 12kk 2.59€/kk. Hinnat alv.0 johtuen erimaiden verokannoista. Muutama kuva kännykkä versiosta. 

Anteeksi paska kuvien laatu, nämä wazzaaap pöytäkone versiosta ottanut legendaarisella winukan kuvakaappauksella. Ovat oikeasti parempia molemmissa känny ja pöytäkone, mutta riittäköön teille ettekä tunnistu rumaa naamaani alta :)

Asetusten vaihtaminen on ihan sujuvaa kännykälläkin. Räplättäviä asetuksia on paljon, joten näitä joutuu alkuun hieman kokeilemaan. Kun löytää mieleisensä ne saa tallennettua pika-asetuksiin. Kuvien alareunaan merkkaa aina kelloajan sekunneilleen, lämpötilan ja akun tilanteen. Kuvat tulevat palveluun automaattisesti, mutta jos videomoodi tulee alkukuva sen saapumisesta, ja se on erikseen ladattava katsottavaksi. Tämä hieman kömpelö ominaisuus, mutta jo alkukuvasta näkee tapahtuuko jotain mitä haluaa katsoa. Prepaid liittymää ajatellen ihan hyväkin, voi valita katsooko kyseisen.

Tällä hetkellä aurinko laskee noin klo 16 ja samoihin aikoihin vaihtaa värikuvalta mustavalkoiseen eli IR salamalle. Täysin pimeällä salama ei ole kovin tehokas varsinkaan videoissa. Avomaastossa kantama jää noin 10 metriin, mutta äänen tallentaa yllättävän tarkasti. Kuvia ottaessa toimii hieman paremmin, mutta en usko että minkään patteriversioksi tehdyn juuri parempia ottavan. 

Pääsääntöisesti nämä tarvitsevat IR salamalle jonkin vastineen kuten puita, aita tai vaikkapa seinä jolloin salama tehostuu huomattavasti. Avomaasto on siis se huonoin mahdollinen kohde. Jos haluaa huippu yökuvaa näkisin, että on siirryttävä verkkovirta vehkeisiin ja ihan toiseen hintaluokkaan. Kaikkineen yleisvaikutelma hyvä ja vaikuttaa ihan toimivalta. Varsinainen testi alkaa vasta mökillä, miten talvi siellä menee pakkasessa. 

*************************

Tammikuun loppupuoli 2023. Kamera on nyt ollut marraskuulta mökillä testissä. Mitä tulee sijoittamiseen juurikin salamaa ajatellen "vastapallo" on liian kaukana. Kuvissa näkyviin puihin on noin 50 metriä. Silti hauska kuva pupujussista pomppimassa kuutamoyönä oli hauska, perkules kun en tallentanut ja hävisi jo sieltä pilvestä. Tässä nyt muutama otos, joista näkee miten toimii.

Otos samalta päivältä aamu klo 5 ja 9 kohti jolloin jo karvan aurinko pilkistelee. Molemmista kuvista ilmenee IR salaman tarve jollekin vastapallolle, ja nuo peuran tai vastaavan jalanjäljet näkyvät jopa paremmin mitä pimeämpää.

Näissä kuvissa näkyy kosteuden ja päivittäisen valon vaikutus. Vesiräntää tuli useampi päivä, ja mökillä aina tuuli tulee tuolta järveltä päin. Tämä ilmiö ollut niin voimakas, että kamera ollut välillä joko lumisateen ja välillä rännän myötä täysin sumeana. Sitten taas kun käyty sopivasti pakkasella ja ilma kuivuu, myös linssi tehnyt ihme parantumisen ihan itsekseen. Kerran käynyt sen putsaamassa, kun lunta tuli aivan tolkuttomasti ja aivan paakkuna koko värkki. 

Asetukset minulla kokolailla herkimmällä, joten kuvia tulee useampi päivässä, joskus jopa kymmeniä. Ottaa lumen putoilusta taustan puista ja tuulella heilumisesta. Varsinkin öinen lumisade IR tilassa tekee helposti useita kuvia. Ei haittaa kun kuukausi maksullinen data värkki, mutta heti todettakoon että prepaid liittymällä joutuu tosiaan niitä asetuksia säätämään.

Tihutöissä olevia ei ole näkynyt, ei edes kelkkaporukoita eikä heilläkään pahat ole ikinä ollut mielessä. Yksi vakiasukas on ja hänen olen nähnyt hiihtelemässä järven jäälle. Tämäkin taas hyvä asia, kertoilee jos huomaa jotain vaurioita tulleen. Lyhyen kestotestin alku mennyt näin, ajatus pitää tämä toiminnassa 24h niin kauan kuin kestää. Tänne juttua viimeistään kun lahoaa :) ... eli to be continued....

Herra Polaris Sportsman Forest 570 vm. 2015 - kokemuksia ruusut ja risut

 Kuten muissa postauksissani näkyy, mökkeily ja sitä myöten puuntyöstö noussut pintaan. Mönkijää miettinyt sen jälkeen, kun tuossa yhden talven oli Bashan 250cc takapotku. Silläkin pihalumet lykki yllättävän hyvin ketjuilla, tynnyrin puolikkaasta tehty levy keulassa käsivinssillä. Lähinnä leikkikalu jolla heinäpelto crossia, ja lumien tultua sladia ajeltiin kaverin kanssa olikohan 2013.

Harrastelaitteena ollut jo muutama vuosi härvelini, puuvermeet, sorvi, jyrsinkone, mökki... No sanotaanko ettei vauhdin hurmaa. Bulua en ole jaksanut herätellä, saa odotella kesää ilman tiedossa olevia projekteja. Viime keväänä aktivoiduin ja päätin hommata järkevän mönkijän. Suurelti "puusavotta" hengessä, ja olisihan moisessa sitä ajamisen riemuakin (mitä en enää koe etuveto transiitin ratissa). Ajatus oli myös pitää talvella mökkitie auki omatoimisesti... Pääosin tämä on onnistunutkin, eli herra Polaris!!

Siinä sitten mihin päädyin, ikää siedettävästi ja mittarissa 180h/1300km. Valon päällä näkyy EPS eli sähköinen ohjaustehostin. Mukaan tuli tuohon aikaan orkkiksena myyty Warnin lumilevy, ja vinssi on HD2500. Löytyipä vielä kotimainen Ultratecin 1-akselinen sinkitty kippaava kärry. Budjetti oli 5K+ jolla löytyi, joskin pitkään sai kytätä ja iskettävä oli heti! Tämäkin oli jo "ns" varattuna, kun oli ollut puoli päivää myynnissä.

Pollea oli hyvin pidelty, parikin virallista huoltokeikkaa. Päälle omistaja itse oli ollut jo jopa yliaktiivinen. Kilsat tulleet hyvin kevyestä ajosta, metsästyshommia ja lasten ajoa. Kärryllä ja levyllä levitelty multaa, parasta mitä voi ostaja kuulla. Speedohealer oli hommattu, samoin virallinen magneetti katkaisin vinssin vaijeriin. Sisärenkaita laiteltu jo eteen, takapäähän sain mukaan ja paras oli käyttämätön kypärä. Ja tosiaan pussillinen katteiden kiinnikkeitä, kun roppailevat irrotellessa. Näin ostajan näkökulmasta kuin uusi päällepäin, ja mahtava historia!!

*******************

Olennaisin asia jäi mainitsematta, tämä on T3 traktori. Rekisteröity yhdelle, ja maksimi nopeus 40kmh. Juuri tässä 2015 jälkeen alkoi tulla niitä T3B 60kmh vermeitä, jotka usein 2-paikkaisia. Alunperin katselin ihan vain verottomia, kun mailla ajattelin ajella. Sitten nälkä kasvoi, ja halusin kilvellisen. Mielestäni valkokilpistä ei kannata ostaa. Sen joutuu katsastamaan joka vuosi, myös vakuutukset törkyhintaisia vs traktori. Riippuen yhtiö tämä menee kaskolla IFissä vajaa 200€ vuosi. Maantieajossa tulee olla kypärä ja selkänoja paikoillaan näissä.

Kesä oli jo pitkällä kun tämän hain, eli kilsoja ei tullut juuri mitään. Lähinnä kaipaamaani hupiajoa, hieman kärryllä kiviä ja multaa kuskailin. Mitään ongelmia en havainnut, hyvä näin. Syksyllä raivasin puuliiteriin paikan mihin jäi odottelemaan lumen tuloa. Akku kun näissä naurettavan pieni, kävin jokusen kerran käyttelemässä lämpöiseksi että latautuu. Kun lumet vihdoin tulivat, jopa yllätyin miten hyvin tämmöinen 300kg kampe hommasta suoriutui. Totesin heti, että ketjuille ei ole tarvetta. Sanoisin jopa että haittaa, sillä nivelet ja laatikot tunnetusti karvan linnunluisia. Hienosti pukkasin kilsan tietä useampaan otteeseen kunnes syttyi tauluun tehostimen ja moottorin vikavalo...

En rääkännyt pollea enempää, vaan päätin tuoda heti talliin tohtoroitavaksi. Kärkeen oletin, että akku ei enää pidä ja kerkiä latautumaan tarpeeksi kun vinssiä paljon käyttelee. Jos jännite laskee, on näille ihan tarkoituksellinen että huitaisee tuon tehostimen pois päältä. Näissä voi jo vikakoodit lukea ihan mittaristosta, ja pienellä googlailulla pääsin kiinni koodin 84 syndroomaan. Tästä nimittäin oli foorumeilla juttua tyyliin satoja ketjuja!!

Tuo tarkoittaa lähinnä nopeusanturi tiedon lukuongelmaa. Kyseinen HALL-anturi en perän kyljessä kiinni 6mm ruuvilla, ja näitä on jo takuisiin vaihdeltu kuin leipää!! Ei ole pelkästään Sportsmanin ongelma, täysin samaa käytetty mm. RZR vuosikausia. Hassuinta on, että anturia vaihtamalla harvoin ongelma on korjaantunut. Näyttää olevan suunnittelu kukkanen, joka yleensä korjaantuu... no ihan vain ajamalla. Koodin saa päälle helpoimmin tilanteissa, jossa nelikko päällä pienessä vauhdissa jää kiinni. Eli auraillessa hyvinkin yleinen tilanne, kun perät pyrkivät hakkaamaan vauhdin ollessa nolla.

Ajoin pollen talliin ja mittasin jännitteen 12.8V. Akku OK joten jätin vain viikoksi sinne kuivumaan. Syksyn sateet pressun alla ja vähäistä ajoa nyt pakkasilla, niin kondensoitunutta vettä varmasti siellä täällä. Kuivatuksen päälle käynnistin koneen ja nyt paloi enää tehostimen valo, vaikka oli kyllä toiminnassa. Vetelin muutaman lenkin tiellä ja sammutin. Kone käyntiin ja nyt hupskukkuu kaikki normaalia. Mitä tästä opin.. No sen että laitteet tykkää ajamisesta, ja pikku kuivattelu ei huonoa tee aika ajoin. Tätä sähköistä tehostinta pelkäsin jo ostaessa itsekin, tonnit vilisi silmissä kun valo syttyi. Foorumeiden perusteella niitä hajonnut todella harvoin, eli ei pidä hätääntyä.

Muutaman oudon jutun bongasin tätä vikaa tutkiessa, kirjoittelen lisää myöhemmin.

***********************

Nämähän on maailmalla metallirunkoja uutena, ja kaikki optiolista kamaa. Suomeen tuoduissa näyttää vinssit ja tehostimet otettu vakiovarusteeksi. Ihmetellessäni tuota tehostinta, tottakai tsekkasin sulakkeet ja releet ensin. Näissä nuo mini sulakkeet ja jakoon sopivat releet joista kaikki 20A. Helppo koittaa vaihtamalla onko jokin niistä hitsannut. Kaikki muu näytti toimivan mutta ACC eli "accessories" on oikosulussa. Tämähän on lähinnä lisävarusteille tarkoitettu heräte 10A, enkä helvetilläkään keksi mikä sitä laukoo!!!

 Harmillisesti vain tämä hätäinen kuva, jossa releen perseiden merkinnät. Otan paremman tilalle joskus mutta... Yhtään mistään en löytänyt kaaviota vastaavalle boksille. Tässä järjestys on aivan sekaisin versus normaalit 570 kaaviot!! En keksi muuta selitystä kuin tämä "traktori", eli näinkö tänne tuotuihin räätälöity spessu viritys??? Olisi vain kiva jos löytyisi tähän kaavio??

Perus jutut releinä EFI, bensapumppu, flekti, tehostin, valot jne. Ihmettelin miksei vinssille ole mitään omaa herätettä tai vastaavaa? 30A pääsulakkeita 2kpl, niin onko toinen tylysti sille kun selvästikään ei ole ACC perässä? Ja miten tuon vinssin katkaisimen johto on suojattu, se ei voi 30A vetää?? Vinssin oma järeämpi rele on etufillarin kotelossa, en nyt jaksanut kaivaa esiin koska toimii. Jos siellä on vinssille omat sulakkeet, niin johan on mulkku temppu!! 

Kaikki valot, vilkut, töötti jne toimii, joten mikä helvetti on tuon ACC perässä ja laukoo? Tässä on tavan 7-napainen peräkärrypistoke jota en ole käyttänyt, enkä mittaillut. Mutta sekin ottanee virtansa juuri valoista, joten ei sovi ongelmaan..... Tässä ainoa pähkinä, ja sekään ei näytä vaikuttavan mihinkään. Tutkin paremmin kun keväämmällä vaihtelen moottori ja peräöljyt. Täytynee purkaa hieman katteitakin, että näkee missä vitussa mitäkin edes on. 

**************************

25.4.22.   Tuo sulake ongelma kun ei vaikuttanut mihinkään, en ryhtynyt suurempiin toimiin talvella. Kärrypistoke tuli koitettua, ja toimii aivan normaalisti eli ei lauo siellä. Lunta tuli ihan kyrpänä, ja polle toimi lopputalven ilman mitään. Öljyt tsekkasin sen verran, että aivan heleää jokapuolella. Niin vähän niillä ajettukin, että vaihdellaan kesällä. Jotain tuli tehtyä, ja mietin olisiko kärryhommat enemmän tähän vai vannesahan alle laitettavia. Pistän tähän eli ensin muutama kuvatus kinuski metsäkärrystä...

Silloin kun ei ole akseleita, pyöriä, rautaakaan kummoisesti nykyhinnoilla niin... Välillä vain on helpompi ostaa aihio ja savostaa sitä. Eihän tämä järin sturdia rautaa ole, mutta osin sinkittyäkin ja vaikutti ihan pätevältä läjäyksen jälkeen. Mukaan tuli kippaava laidallinen kuuppa, jonka tapit menee noihin perässä näkyviin korviin.

Aihe jota olen sivunnut aiemminkin, niin tallissani tätä kokoa olevat vermeet on karvan haasteellisia. Yksi syy miksen jaksanut persesilmässäni väkisin rakentaa runkoa. Tähän nyt tarvittiin enää se pilkki, joten se vielä onnistuu. Paikkakin oli valmiina, ja pilkki on kaupallisen kinuskin kopio hieman järeämpänä.

Rakentelun aikana jäi taas kuvat vähiin. 30mm tappi toimii laakerointina puomille, yläpuolella toinen tumppi kannattavalle ketjulle. Juttu on että en tee purkamatonta rakennetta, vaan nuo akselit saa irroitettua ja vaihdettua jos joskus mukamas tarve tulee. Rissapyörät on puuilon pylpyröitä, joita hieman vahvikehitsasin.

Tukijaloissa ja puomissa oleviin reikiin osuu nuo jousen perässä olevan vetokahvat. Ne on pomminvarmoja, pulttikiristeisiin en luota näin rajussa rynkytyksessä. Tuohon aisaväliin sopii 100Ah kokoinen akku hyvin. Puomin kyljessä on johdollinen ohjain jossa pari metriä johtoa. Saa nostopihdit asetella hyvin, ja painaa nappia kyytiin nostaessa. Tuo vinssi sanoo 1250kg, wanha kampe kaverilta, mutta vaijerin perusteella miltei käyttämätön.

Valitan huonoja kuvia tyyliin peruna jälleen, mutta rajallisella talliajalla tuppaavat jäämään. Napsin tähän lähempiä mökillä, mihin tylysti ajelin kärryn mönkkärin perässä kylän halki. Tässä sitten tullaan mielenkiintoiseen juttuun, joka kannattaa tsekata ennen hankintaa ja tarpeita....

MÖNKIJÄN VETOKYKY!! Omani on T3 40kmh ja tässä sallittu jarruton massa on 750kg jarruton. Jarrullisia massoja en ole nähnyt määriteltävän mihinkään mönkijään. Lisäksi kun on traktori, tällä voi tuon massan vetää ilman kilpiä. Toki nykyään pitää olla takavalot ja heijastimia, mutta tarkoittaa että tavan autokärryä jossa nämä yleensä on voi vedellä surutta kylillä ilman kilpiäkin. Pistin magneettivalot kärryyni kiinni ja vedin mökille. Käytännössä jos militantit olisi bonganneet, sakko tai huomautus korkeintaan heijastimista tämän kohdalla.

Nyt kannattaa huomata että T3 40kmh ja T3B 60kmh näyttävät olevan vetokyvylle melko eriäviä. Näissä uudemmissa 2-paikkaisissa juuri henkilöluku näyttää syövän vetokykyä aivan helvetisti. Tuttavani osti juuri uuden CFmoton 60hp version, jossa 2-paikkaa ja 60kmh... jarruton kärrypaino 210kg!!!!!!! Valmistajien välillä on eroja, mutta vastaava polle kuin minulle on 60kmh versiona noin 300kg luokkaa, ja vuosimalleittain helvetisti heittoa. Eli jos tykkäät wanhalla paskalla kärryllä ajella kylillä, tsekkaapa kunnolla se ote saattaa tulla ylläri!!

Herra sorvi Colchester Triumph 2000

 Hieman modernimpaa sorvia olen katsellut vaihtelevan aktiivisesti noin vuoden päivät. Liekö koronan vaikutusta, mutta tupanneet menemään muutamassa päivässä. Hinnat myös kivunneet pilviin, mikä osaltaan on rauhoitellut ostohaluja. Olin jo luovuttanut näin kesää kohti, mutta siten tuli kaverilta vinkki facebookin johonkin romurinkiin. Colsu näytti niin hyvältä, että käskin nakata YV AV Muijalta kysytty!! Sain myyjän numeron varasin sorvin näkemättä.

Seuraavalla viikolla kävin konetta katsomassa parin tunnin ajomatkan päässä. Kaupat tehtiin ja sainpa vielä heidän kanssaan sovittua kuljetuksen omalle tallille. Tämä oli suurin plussa, sillä tiesin että hommaan tarvitaan melko järeä pilkki. Muutaman viikon päästä se päivä sitten koitti. Kuten kuvista näkyy hieman haastetta hommassa oli. Wanha pihalle ja uusi sisälle win-win tilanne.

Ostopäätös tämän kohdalla liittyy kokemuksiin omilta kunnossapito ajoilta. Olen nimittäin katsellut vuosikaudet miten tämmöinen Colchester Triumph 2000 pyörii verstaalla. Muutama kuva koneesta ja sitten mutustelen hieman kukas tämä on.

 Joku ilkimys oli pöllinyt koneen tyyppikilven, mutta tunnistin tämän 99% Triumphiksi ja kuva setä miehelle vahvisti asian. Tätä on tehty 30" ja 50" johteilla eli kärkiväli 750 tai 1200mm jollainen tämä on. Fyysisesti kone on 2450mm pitkä, eli koettelee tallini rajoja. Koneteho on 4Kw, joten 16A nauloilla pärjää hyvin. Pakalle vaihteita 16kpl 25-2000rpm, milliset ja tuumaiset nousut suoraan laatikosta. Löytyy jopa modulikierteet, niitä varten on jo pari ratasta flipattava. Yllättävän hyvät öljyt jokapaikassa ja kaikki vaikuttaa toimivan muljupumppua myöden. Johtoruuvi ei pyörinyt, syyllinen oli katkennut murtosokka. Tähän löytyy hyvin ohjekirjoja ja tietoa netistä, myös varaosia jos tarve tulee. Sarjanumeron perusteella on vuosimallia 1974, ja palvellut aikuiskoulutuskeskuksen koneena huutokauppaan asti josta ostettu useita vuotta sitten.

Kone oli suhteellisen paskainen, joten kärkeen tein 10-15% muljuseoksen hanakuumaan ämpärilliseen ja eikun pesemään. Harjaa, muljua ja paineilmaa vuorotellen ja tunnissa paskan alta löytyi oikein hyväkuntoiset johteet ja ruuvit. Monenlaisia litkuja on porukka pesuihin käyttänyt, mutta kyllä mulju ja lämpöinen vesi on se kehityksen huippu! Nostettava suoja vaikuttaa oikein toimivalta, ja oli oikein ledi "ajovalo" asennettuna. Miinukset löytyvät lähinnä varustelu puolelta. 

Koneen mukana ei tullut sitten juuri mitään pisteosia. Oikeastaan ainoa oli murjottu Dickson nro. 2 pikavaihtopidin yhdellä pitimellä. 250mm pakka on ruåttalainen SCA (Svensk chuck fabriken) yksillä leuoilla ja suhteellisesti iskua saanut sekin. Halkaisu urassa näkyy mellapeltiä, joten en osaa sanoa mitä on konstailtu enkä muuten aukaise. Parhaasta reiästä kiristää alle kympin heiton. Tällä mennään nyt alkuun, mutta camlock D1-6 pakkaa täytyy ruveta kyttäilemään.

Tykästyin wanhassa koneessa noihin vaihtopitimiin, niin tilasin tähän jo multifix kopion Paulimot merkkisenä. Kokona B 32mm varsiin asti, ja merkkiä on porukka kehunut ihan toimivaksi. Neljällä pitimellä 390€ posteineen, paketti saapunee jo tällä viikolla niin pääsee makustelemaan. Öljynvaihtoa, muljutankin pesua jne pientä huoltoa vielä tehtäväksi. Paikalleen laahaamisessakin pientä askaretta, painoa onneksi vain 1300kg. Säädettävät konetassut löytyy, plussaa niistä. 

Kesä tulee joten sorvin äärellä tehdään vain välttämättömiä. Päivityksiä sitten kun jotain näytettävää on. Pienenä turhamaisuutena vielä tuo puuttunut kyltti. Piirsin sitten kuvan ja tulostin Prusalla uuden, näihin tunnelmiin :)

*********************************

Itse kone tuossa jo tulikin pestyä, mutta kuinkas se muljupumppu... Ennen -> jälkeen kuvat

Semmoinen parin kilon jankki pohjalla oli, ihan lastalla kaapimalla pois. Kun näinkin hyväksi sain, tein uuden satsin muljua. 10L ämpäri hanakuumaa vettä, litra muljua ja kunnon kulaus kloritea sekaan. Tällä huuhdoin laarin uudelleen tiskiharjan kera, ja nyt saa klorite setti vaikuttaa tankissa jokusen päivän. Josko tällä pahimmat pöpöt kuolee, niin kestäisi mulju ikää paremmin. Nyt kun tämmöinen pumppu on, siirryn sitten ihan vesimuljun pariin. Tähän asti olen mennyt suoralla öljyllä.

Tuossa vielä kuva karvan raiskatusta Dicksonista. Yksi mäntä puuttuu ja ainokaiseen pitimeen korkosäädön ruuvi hitsattu kiinni. No voihan vittu totesin, ja tilasin sen multifix kopion. Öljytkin tuli vaihdeltua, 46 hytikkaa 15L karalle ja 3L nortoniin, pöytään 68 johdeöljyä 3L.

**********************

 Tuli otettua ekat lastut, keskitysholkki tuolle Multifixille. Kuten näkyy monenmoista pidintä on ollut aikoinaan kiinni. Osassa reikiä kierteet ja muutama lukkotapin paikka. Ihan pätevän oloinen kinuski tämä Paulimot.

Nyt kun korona jyllää, on vähän kaikenlainen tavara loppu. Heräsin tähän, ja ajattelin tilata vastaavalla näytöllä olevat digitaalit kuin jyrsinkoneeseen... No olin jo hieman myöhässä, johan sai kaivaa että sauvat löytyi ja hintakin pompannut reippaasti. Yhtäkaikki setti on nyt odottelemassa syksyä, palaillaan kun jotain asennuksesta.

*******************

Yhdenmiehen showna näiden siirtely välillä aiheuttaa päänvaivaa. Noo hitsailin tuollaisen ns. väliaikaisen pukin ja kellotaljalla kone liikenteeseen.

Olihan vittu tuo kynnys ylittää, mutta tässä jo niin pitkällä kuin koneen halusin. Lenkkiavaimille piti nyt uusi paikka keksiä. Huumorina ikkunassa edelleen X vuosien takaa, kun oli jokin ongelma. Aina kun Mulderilla oli ongelmia pisti X teipillä ikkunaan, ja jo vain hempahti joku CIA kyrpä kertomaan miten homma menee 😁

Prässin laitoin taas tuohon johteiden perään, minulle riittää vajaa metri hyvin. Nuo digitaalit jotka ostin on 1000/250mm sauvoilla, joten täyttä johdevetoa ei niillä edes tekisi. Ovat periaatteessa täysin vastaavat kuin jyrsinkoneeseen jo laittamani VEVOR-merkkiset. Lasisauvat 5 mikin tarkkuudella, ja täysin sama päätelaite. 

Itse päätelaite ja sauvat ovat nyt periaatteessa samat jyrsinkone ja tämä. Sikäli hyvä että karvan aneemisen oloisen liittymän toiminnot pysyy edes jotenkin muistissa. Juuri mulkaisin euroopan varastojen tilannetta, niin tyhjää on eli nyt joutuisi haalimaan sauvan sieltä, toisen täältä. Palailen asiaan taas kun sauvoja ryhdyn laittamaan...

****************

Syyskuu 2021... Alkaa olla jo niin ikäviä sateisia 10 asteen viikonloppuja, ettei emäntäväki enää halua mökille lähteä. Näin ollen jäi pari latenight eli nyt "lathenight" iltaa, niin ryhdyin sauvoja laittamaan. Harmillisesti tuo hieno kotimainen Finnsafetyn suoja joutui lähtemään. Oli kiinnitetty niin kelkan juureen, että sauva ei sovi, ja on se ainoa tolkullinen paikka. Katsotaan sauvojen jälkeen saisinko tuon viälä kiinni, ja original colchester tuote löytyisi myös tuon pelliläpän tilalle.

Tässä suojahommassa varmaan käynyt niin, että kun koulun kone, on parempaa tarvinnut laittaa säädösten takia. Sitten taas kytkin jolla kone pysähtyy, kun suojan nyppää ylös ei enää toiminut. Laitettu tuo pelliläpyskä, niin myöskään pakka-avain ei jää vahingossakaan paikalleen. Siihen kairasin reiän heti ensimmäisenä iltana kun tällä sorvasin :)

Katselin kuvahaulla miten colsuihin näitä laitettu, ja pieni kiinalainen bugi tässä ilmeni. Kuvista näkyykin, että sauva käy kokolailla muljuseinässä. Tämä johtuu osin näiden yleisimpien kinuskisauvojen asennusmitasta joka on +140mm haluttuun iskuun. Samalla sauva nousi huomattavasti korkeammalle kuin ajattelin, eli syö halkaisijaa pöydän päällä. 

En tarkemmin mittaillut, mutta 150mm pyörähtää varmasti ja enpä ole tainnut moista tähänkään mennessä ylittää. Jos oikein kireitä urakoita tulisi, niin heittämällä sauva kyljelleen pudotetaan korkoa 30mm. Päätin nyt pitää näin, kun suojakin sopi suoraan. Lastut ja varsinkin mulju valuu haluttuun suuntaan. Harvemmin sitä tulee käytettyä, mutta vittua jos ruuttaa sauvan täyteen.

Kuriositeettina tähän Goodwinin sauvasta kuva, myyvät suoraan colsuun käypäistä settiä M-DRO nimellä. Muljukaukaloa on kuvassa kipattu enemmän, joten sopisiko varmuudella tämäkään. Mittasuhteista päätellen itse asennuspituus on pirusti lyhyempi.

Rungon takana oli valmiiksi porattuja tuumaisia reikiä 10kpl kahtena rivinä. Uskoisin olevan ihan tehtaalta, mitä lie kartion ajamista tai vastaavaa lisäjohdetta varten? Sellainen oli edellisessäni optiona juuri kartiolle. 5x60 latasta 1350mm pätkä alustaksi 5 pultilla runkoon kiinni. Sauvan päihin vielä 6mm latikkaa pätkät hepillä kiinni, sai tolkulliset jengat aikaiseksi.

 Lukijan kiinnitys vielä tekemättä, nyt kun tätä kirjoitin. Runko sanoo ihan koneen kuvissa 7.5 astetta, joten jaksaisiko tuolle tehdä vaikka ihan jyrsimella alumiinista. Pari kuvaa vielä jyrsinkoneen ja tämän setin näytöistä. Ovat siis täysin samaa rautaa oletusarvoisesti, SNS-3V ja 2V akselien mukaan. Ensimmäiset sauvat VEVOR merkkisenä olivat kieltämättä karvan laadukkaamman oloiset viimeistelylleen kuin nämä sorviin tulleet. Soonny korona, niin mennään niillä mitä saadaan.

************************************

19.9. Sain viikonlopun aikana myös pitemmän sauvan kellotettua. Päistä käy nollaa, mutta keskeltä heittää reippaasti yli kympin. Mitata ei oikein voi kuin sauvan rungosta kello kelkan päällä, joten menee sauvan rungon piikkiin. Metrin matkalla kymppi aivan hyvä, osuu hyvinkin lukupään toleranssiin. Kiinalainen halpis, mitäs tähän muuta sanoo.

Päätin nyt tehdä jalan mustasta heppailemalla, ei jaksanut ruveta jyrsinkoneella jeesustelemaan. Ensimmäisessä kuvassa hepattuna testissä. Pieni vilunki ja tuolla pultilla painatan rungosta, niin sai kulman nappiin. Samalla loppui hetkuminen kun karvan jännärillä, armollinen itselleni ja hyväksytty.

Siinä jo lukemia näkyy, johdoille täytyy läpivienti muljukaukaloon värkätä. Sen mitä nyt pyörittelin ja tarkoituksella kelkkoja hetkutin, on heitto niissä pieni. 900mm nurkille jää mahdollinen kärkiväli, nyt kun tuo prässi tuolla päädyssä. Käyttökokemuksia joskus syksymmästä. Harmitti tuon hyvän lastusuojan pois jääminen, sitä vielä pohdin josko runkoon kiinteäksi pulttaisi.

********************

Joulukuu 2022...

 Edellinen päivitys yli vuoden takaa, joten jotain on colsunkin kanssa touhuttu. Tuon lastusuojan päädyin laittamaan kiinteäksi. Teen niin pieniä piiperryksiä pääosin, että liikkuvalle ei ole tarvetta. Asennus rytäkässä orkkis ledivalo meni rikki, niin nyt tuommoinen työkonevalo ajaa asiaa. Colsussa on 30V muuntaja tähän hommaan, joten halpoja valoja päivittää. Kuvassa jo uudehko pakka kiinni joten siitä asiaa...

Pakkaa katselin semi aktiivisesti, mutta ei näitä D6 näe missään. Laitoin sitten ihan ostoilmoitusta mm koneistajaryhmiin facessa ja useampaan muuhun... NO EI! Kollasin ebay.de ja edelleen löytyi Bisonin uudeksi reitattu pakka, jota katselin jo kesällä. Kuvista ja numeroista näki että wanhempaa tuotantoa, mutta ei haittaa leukoja näihin saa hyvin. Laitoin härskin alihinnan ehdotukseksi ja hupskukkuu, se on nyt sun sano ebay. Toimitus oli pirun nopea ja tutkimaan mitä tuli ostettua.

Tässä unboxing kuva ja Herra Bison epäilemättä on täysin käyttämätön. Oli vielä ihan bisonin omassa pahvilaatikossa, mutta muutama juttu. Ilmeisesti jossain kuljetuksessa oli jokin muu kova mennyt laatikosta läpi, ja hieronut ulkopintaan naarmuja. Lienee tästä syystä jäänyt myymättä, tai tullut palautuksena. Yhtäkaikki pärnyy pakka ulko-sisä leuoilla olin vähintään tyytyväinen. Soitin Nurminen Toolsille kun Bison Suomi myyjä, niin tuo puuttuva D-tappi löytyi heti. Kun uusi pakka oli kätösillä, wanha hurri irti ja ihmettelemään.

 Raakoja nämä salamakuvat, mutta tosiaan colsussa on osumia ja maalivaurioita siellä täällä. Itse koneen karassa sinällään ei ollut mitään vakavaa. Muljun ja huonon säilytyksen vuoksi ottanut tietenkin ikävää korroosiota. Liuottelin rostoff tyylisellä viikon verran, välillä teräsvillaa ja pesua. Naamapinnassa ei tämän päälle ollut mitään, kartiossa pieni kolhu. Sen korjaaminen hienolla viilalla ja herra Bison tilalle.

Colsun kara itsessään tuosta kartiolta oli parin satkun sisään. Pakka on nyt oman nollansa kanssa samassa kuin karaan merkitty. Tein testejä eri halkaisijoilla olevilla tapeilla, ja pahimmillaan menee kympin luokkaa. Täytynee vielä koittaa uutta nollaa pyöräyttämällä, ja pakka oli melko jähmeä pyörimäänkin alkuun. Nyt kun olen ölppää pumpannut nippaan pyörii jo nätimmin, kun varastorasvat häipyneet. Nyt ollut niin vähän oikeaa sorvattavaa, että pyöritellään ja katsotaan miten asettuu.

Koneen asemointi on timpurin passin jäljiltä, joten sekin oli ohjelmassa. Eihän siitä vittua tule ilman oikeaa tarkkuusvesivaakaa, niin johan sattui hyvä silmään saksan ebaystä. 

Tämmöinen wanhemman ammattiliiton VEB sakemanni oli satkulla, postit 20... No nämähän on melko pelottavia antaa DHL heiteltäviksi, mutta hyvin oli pakattu ja puulaatikossakin oli vaahtomuovia kaverina. Tässä ihan rautaa tuo prisman alakerta ja 300mm pitkä. 

Kaavasin tuon kelkan päällisen niin säntilliseksi kuin kykenin, ja prisma sen päälle. En tiedä mikä paras tapa on, mutta käytännön kannalta mielestäni ainoa järkevä tapa. Jos jotain niin onhan tarkka perkele, M16 kierre konejalassa niin 1/8 vääntö näkyi oitis. Samalla havaitsin että johteet ovat keskeltä karvan lengolla.Tämän korjaamiseen ei tässä tallissa ole mitään mahdollisuuksia. Jos olisi järkyt valukakut jaloille, kenties etummaisilla vääntäisi takaisin. Ajatus vain onko edes mahdollista..

Merkittävin juttu tässä oli havainto kitapalan noususta. Varsinkin takempi reuna noussut, ja tässä säädellessä näki miten öljyä tursuili saumasta. Kun kelkan vei aivan pakalle nousu oli jo parin kympin luokkaa. Tässä kohtaa liittynee siihen, että konetta on nosteltu useampaan kertaan ja ainahan runko elää. Kun koittelin palan ruuveja osa oli käytännössä sormikireydessä. No pakkohan se oli nostaa pois ja kristus mikä ruostepaska, joka varmastikin nostattanut palaa kun ei kireällä. Nostin tuon eilen pois, niin kumpikin osapuoli saa muhia ölpässä tovin. Laittelen taas jokusen kuvan miten meni....

Helmikuu 2023 - Kitapalaa tosiaan kukaan järjellinen näistä koneista irrottele, silloin lähinnä kaivaa verta nenästä. Nyt se kuitenkin oli tehtävä, ja kuten kuvista näkyy aihettakin oli...

Suhteellisen pienten johteiden päällä makaa, ja välit turvonnutta paskaa täynnä kuten näkyy. Konetta on ammattikoulun jäljiltä siirrelty useampi vuosi eri halleihin. Colsu näyttää menevän helposti mutkalle, niin ei tämä yllätys ole. Koska valua en lähtenyt millään hapoilla, ihan rost-off tyyppistä useita iltoja ja maalarin lastalla kaavausta. Muutaman pahemman patin otin pois coromantin käsikaavarilla. Noin 40mm leveä pala siinä niin varovasti ettei tee lisää tuhoa. Viimeinen silaus johdeöljyyn upotetulla vesihiomapaperilla.

Kuva kitapalan naamasta, kokolailla yhtä tyydyttävä jäi jalkapuolelle. Runko itsessään vaikuttaa olevan pehmeämpää palan alla ja jäi reippaasti rumemmaksi huokoisineen. Liikaa tietenkään tuota ei voi hieroa, joten pala kiinni ja katsotaan.

Tässä aivan pakan juuressa näkyy jokunen skraidu tuolla takajohteella. Huono kuva jälleen hätäisesti otettu, mutta näkee että pala on ollut nousulla varsinkin sillä puolella. Tämän tunsi jo sormella ennen irroitusta, eli olisi jo aiemmin pitänyt perehtyä tähän. Vaikka huono kuva kelkan kolmioista näkee, että nyt ollaan taas lähellä totuutta. 

Vaaitus meni karvan uusiksi, mutta nyt sekin tehty. Aiemmin epäilemäni kympin heitto sauvassa, no se ei ollutkaan sauvassa vaan tosiasiaa. Eli kinuski oli oikeassa ja minä väärässä!! Näihin kuviin ja tunnelmiin. Pientä projektia on tähän kevät talvelle, colsu pääsee helpolla ei ole satku hommia tiedossa.